HR viesti 1/2018 | Page 40

Palstalla asianajotoimisto Evershedsin työoikeusryhmän osaajat vastaavat aiheeseen liittyviin kysymyksiin . TEKSTI : HENNI HOKKANEN
TIMO JARMAS
Ota yhteyttä Timoon
ASIANAJAJA , VARATUOMARI , OSAKAS EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY
Miten työnantajan tulisi ehkäistä työtapaturmia ? Mitä käytännön toimintamahdollisuuksia työnantajalla on ? Työturvallisuuslaissa ( 738 / 2002 ) säädetään työnantajan velvollisuuksista työtapaturmien ehkäisemisessä ja toimenpiteistä , joilla tapaturmiin tulee varautua . Ensisijainen vastuu työtapaturmien ehkäisemisestä kuuluu työnantajalle , vaikka työntekijätkin ovat velvollisia ilmoittamaan havaitsemistaan vaaroista ja puutteista .
Työturvallisuuslain 8 §: n mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä . Se mitä työnantajan huolehtimisvelvoitteen toteuttaminen käytännössä vaatii , riippuu pitkälti työstä , työolosuhteista , muusta työympäristöstä ja työntekijöiden henkilökohtaisista edellytyksistä . Työnantajan pitää esimerkiksi huolehtia siitä , että työntekijöillä on käytössään turvalliset työvälineet .
Työturvallisuuden huomioimisen ja työtapaturmien ehkäisyn pitää olla suunnitelmallista ja järjestelmällistä . Työnantajan tulee suunnitella , valita , mitoittaa ja toteuttaa työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimet sekä huolehtia siitä , että ne huomioidaan organisaation kaikkien osien toiminnassa . Työturvallisuusasiat tulee ottaa huomioon niin työn kuin työympäristönkin suunnittelussa .
Tärkeä osa työtapaturmien ehkäisyä on myös työnantajan suorittama työympäristön , työyhteisön tilan ja työtapojen turvallisuuden jatkuva tarkkailu . Työnantajan tulisi valvoa esimerkiksi sitä , että henkilösuojaimia käytetään ohjeistuksen mukaisesti . Toisaalta työnantajan tulisi seurata myös henkistä ilmapiiriä työyhteisössä ja varmistua siitä , ettei työpaikalla esiinny häirintää tai epäasiallista kohtelua .
Kaikki vaarat ja puutteet eivät kuitenkaan välttämättä ilmene vain jatkuvalla tarkkailulla , joten työnantajan on myös aktiivisesti ja järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava esimerkiksi työstä , työajoista , työtilasta , muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät . Selvityksissä tulee huomioida myös kaikki poikkeus- ja häiriötilanteet . Selvitys ja arviointi on laadittava kirjallisesti , jotta työnantaja voi osoittaa tehneensä sen . Mikäli työnantajalla itsellään ei ole riittävää asiantuntemusta , apuna on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita .
Selvityksissä ilmenevät haitta- ja vaaratekijät tulee ensisijaisesti pyrkiä poistamaan . Esimerkiksi vioittuneet laitteet ja puutteelliset ohjeet työn tekemiseen ovat useimmiten suhteellisen helposti korjattavissa . Mikäli selvityksissä ilmeneviä haittaja vaaratekijöitä ei voida poistaa , työnantajan on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle . Vaara tai haitta on tällöin pyrittävä minimoimaan .
Teknisen kehityksen myötä työnantajan mahdollisuudet poistaa haitta- ja vaaratekijöitä paranevat , kun markkinoille saadaan yhä turvallisempia laitteita , varusteita ja järjestelmiä . Työnantajan tulisikin seurata alansa työturvallisuustason kehittymistä ja tarpeen mukaan päivittää myös omia työolosuhteita kehitystä vastaavasti .
Eräs merkittävä keino työtapaturmien ehkäisemiseksi on työntekijöiden riittävästä opetuksesta ja ohjauksesta huolehtiminen . Kun työntekijöille on annettu riittävät tiedot työpaikan
HENNI HOKKANEN
TARU HYVÄRINEN
PEKKA JÄNTTI
KARI KANNALA
40 HR viesti 1 / 2018