Tutkimuksen tekoon osallistunut Max Korpinen kertoo, että vas-
nisaatiopsykologiassa on tultu melko lailla eteenpäin sitten
taajia tutkimuksessa oli yhteensä tuhatkunta, josta Suomen
1940-luvun.
osuus noin 150. Korpisen mukaan suomalaiset vastaajat toivat toistuvasti esiin yksityiselämän vaikutuksen työhyvinvoin-
”Kestää yllättävän kauan, että uudet tutkimustulokset omaksutaan yleiseen käytäntöön.”
tiin.
”Tämän tutkimuksen perusteella aiheeseen on vielä vai-
Milleniaalit muuttavat pelin
kea ottaa kantaa, mutta suomalaiset näyttäisivät ainakin koke-
Työssä viihtymisestä ja motivaatiosta puhuttaessa huomio
van yksityiselämän olevan vahvassa yhteydessä siihen, miten
kääntyy usein siihen, että Y-sukupolvi eli parikymppiset mil-
he voivat ja käyttäytyvät työpaikalla”, Korpinen toteaa. Arki-
lenniaalit tuovat tullessaan muutoksen työpaikoille. Milleniaa-
kokemus puoltaa tutkimustulosta: jos parisuhde vetelee viimei-
leja pidetään liipaisinherkkinä kyseenalaistajina: jos työpai-
siään tai teini on sotajalalla, ajatukset duunipaikalla eivät vält-
kan meno ei miellytä, sieltä lähdetään vauhdilla – eikä eläke-
tämättä askartele yksin työasioiden kanssa.
viroista haaveile enää kukaan.
Liian rennosti duunissa
Yksi tutkimuskohde on prokrastinointi, eli lorvailu
työpaikalla. Suomalaiset mieltävät itsensä tehokkaiksi suorittajiksi ja tapaavat naureskella EteläEuroopan siestoja tai pitkiä lounaita. Mutta mikä
on totuus? Tutkimus paljastaakin, että vastakkainasettelu ei synny niinkään pohjoisen ja etelän
välillä, vaan idän ja lännen:
”Tutkimuksen mukaan ihmiset Kroatiassa,
Sloveniassa ja Tšekissä näyttäisivät lorvailevan
työpaikoillansa enemmän kuin Iso-Britanniassa,
Hollannissa ja Suomessa”, Korpinen toteaa ja
”
Kestää yllättävän
kauan, että
uudet tutkimustulokset
omaksutaan yleiseen
käytäntöön.
arvelee, että on mahdollista, että Itä-Euroopassa
työkulttuuri sallii tällaista käyttäytymistä enemmän
kuin Länsi-Euroopassa.
Tylsä työpaikka ei passivoikaan?
Työympäristön ominaisuudet eivät sen sijaan vaikuttaisi olevan
Korpinen – 25-vuotiaana siis itsekin milleniaali – huomaut-
yhteydessä prokrastinointiin työpaikalla, vaikka se oli yksi tut-
taa, että se mitä maailmassa tapahtuu, usein heijastelee sitä,
kimuksen pääoletuksista. Tutkimuksen tekijät olettivat, että ”tyl-
mihin tutkijat keskittyvät:
sässä” työympäristössä – jossa esimerkiksi työmäärä on vähäi-
”Autonomiaa eli vapautta vaikuttaa työaikoihin ja työn
nen eikä työntekijöille tarjota vapautta työtehtäviensä suunnit-
tekemiseen on alettu tutkia vasta viime vuosina, kun milleniaa-
teluun – olisi helpompi lorvailla ja laiskotella.
lit ovat alkaneet vaatia tällaisia asioita työnantajilta. Ja auto-
”Näin ei kuitenkaan näyttäisi tapahtuvan, vaan syyt piillevät jossain muualla”, Korpinen toteaa.
nomian kaltaisten työn voimavaratekijöiden onkin huomattu –
niin kuin huomattiin tässäkin tutkimuksessa – vaikuttavan erityisesti työn imuun positiivisesti.”
Motivaation evoluutio
Entäpä sitten motivaatiossa tapahtuvat muutokset – motivoi-
Flow tuo kassavirtaa
vatko epävarmoina aikoina enää samat asiat kuin ennen?
Henkilöstön työn imun ja työpaikan tuottavuuden on todettu
Korpinen toteaa, että on vaikea sanoa, miten motivaatio itses-
kulkevan käsi kädessä, joten pomoportaissakin ollaan (ymmär-
sään olisi muuttunut aikojen saatossa, mutta muuttuvien työolo-
rettävästi) aiheesta kiinnostuneita. Tutkimusnäytön perusteella
suhteiden takia se ilmentyy varmasti eri tavoin kuin ennen.
työn imua kokeva henkilö omaa todennäköisemmin myöntei-
”Esimerkiksi motivaatiota virtuaalisissa tiimeissä on vasta
siä työtä ja työpaikkaa koskevia asenteita, harkitsee vähem-
voitu alkaa tutkia viime vuosina, kun ilmiö on yleistynyt. Tut-
män työpaikan vaihtamista, on aloitteellinen ja toimii vapaa-
kimus on kovin erilaatuista kuin ennen, ja niin sen kuuluukin
ehtoisestikin työnsä ja työyhteisönsä hyväksi.
olla.”
Vaikka työelämässä on digikärkeä ja kosolti uusia työka-
Lisäksi flow-tilaan itsensä säännöllisesti taikova suoriutuu
työstä hyvin ja tuloksellisesti, on motivoitunut oppimaan ja jat-
luja, Korpinen huomauttaa, että henkilöstöjohtamiselle tutuim-
kokouluttautumaan sekä on tyytyväisempi elämään noin muu-
pia motivaatioteorioita lienevät edelleen Maslow’n tarvehie-
tenkin. Jos kaikki menee nappiin, ihminen kokee työn ja koti-
rarkian kaltaiset mallit – tämä siitäkin huolimatta, että orga-
elämän toisiaan rikastuttavina – siis todellinen win-win.
1/2016
HR viesti 47