HR viesti 1/2016 - Page 38

sen johtamisen alan väitöstutkimuksessa todettiin, että HR-tietojärjestelmien käyttö yrityksissä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, mutta tutkimustietoa aiheesta on erittäin niukasti. Heikkilän väitöskirjassa todetaan, että organisaatiopoli- KUVA: ARI JATTU Jukka-Pekka Heikkilän parin vuoden takaisessa kansainväli- tiikalla, standardoidulla kielellä sekä instituutioilla – kuten lainsäädännöllä ja kulttuurilla – on merkittävä rooli HR-tietojärjestelmien käyttöönotossa. Esimerkiksi standardoidun englannin kielen käyttö aiheut­ taa haasteita, koska vanhojen HR-järjestelmien käyttö lisää HR-henkilöstön työmäärää (mm. lisääntyneen käännöstyön myötä). Käyttäjät eivät aina myöskään ymmärrä, mitä heidän tulisi järjestelmässä tehdä. Isojen kansainvälisten yritysten HR-järjestelmiin tehtävät paikalliset muunnokset taas voivat toimia hyvinkin fiksulla tavalla – mutta toisaalta on vaarana, että erilaiset lokalisoinnit vesittävät järjestelmien standardoinnista saatavat edut. ” Järjestelmän ansiosta HR pystyy hyödyntämään tietoa sujuvasti ja kustannustehokkaasti. HR Goes Some ”Jos ajatellaan periaatteen tasolla, niin järjestelmien räätälöinnin suhteen pitää aina olla varovainen, koska esimerkiksi ylläpito ja elinkaarikustannukset voivat osoittautua haasteellisiksi pitkän päälle”, sanoo Sinebrychoffin talous- ja henkilöstöjohtaja Ari Jattu. Väitöskirjassa arvioidaan, että etenkin sosiaalisella medialla on merkittävä vaikutus HR-henkilöstöltä vaadittaviin kykyihin. Lisäksi sosiaalinen teknologia muuttaa organisaatiorakenteita Työsuhteen elinkaari haltuun tuoden äänen henkilöstölle, mikä puolestaan nostaa henkilös- Mepcon HRM-liiketoiminnasta vastaavalla johtajalla Petri töhallinnon roolia entistä tärkeämmäksi esimerkiksi henkilöstön Kahisalolla on asiasta selkeä mielipide: HRM-järjestelmäkoko- koulutuksen suhteen. naisuuden tulee tukea laajasti työsuhteen elinkaaren proses- Liiketoimintaratkaisuja tarjoavan SAP:n tytäryhtiön ­SuccessFactorsin taannoinen tutkimus taas paljasti, että orga- seja ja esimiesten ja työntekijöiden arkirutiineja. ”Moderni HRM-järjestelmä sähköistää, automatisoi ja nisaatiot hukkaavat 17 tuntia viikossa henkilöstöhallinnon tehostaa toimintaa, vapauttaa resursseja sekä parantaa tie- raporttien tekemiseen. Globaalin tutkimuksen vastaajista 72 donkulkua.” prosenttia kertoi organisaatioidensa henkilöstön olevan maan- ”Hyvä järjestelmä ohjaa koko organisaatiota, jolloin HR- tieteellisesti eri paikoissa – ja puolet (51%) globaaleista orga- asiantuntijoiden aikaa säästyy vaativimpiin työtehtäviin. Kun nisaatioista koki tiedon yhdistämisen eri tietolähteistä varsin henkilöstöä koskeva data on yhdessä paikassa, sen hyödyntä- haastavaksi tilanteessa, jossa organisaatioiden käytössä on minen myös henkilöstöhallinnon ulkopuolella on helpompaa”, useita eri HR-järjestelmiä. Kahisalo arvioi. Tästä syystä vain alle 22 prosenttia vastaajista arvioi olevansa erittäin tehokas henkilöstöhallinnon analytiikan alueella. Kertarysäys kannatti Isoissa taloissa on siis tarvetta virtaviivaistetuille järjestelmille, Suomalaisilla yrityksillä on hyviä ja huonoja kokemuksia toteu- mutta aina niitä ei saada siivilleen odotetusti – ainakaan kovin tetuista isoista HR-järjestelm