Työhyvinvointi tuo tulosta
Motivoitunutta työntekijää vastaan Fortum on valmis tulemaan työhyvinvointiohjelmalla, joka on osa jatkuvaa ja tavoitteellista toimintaa. Samalla tiedostetaan, että
tälle alueelle panostaminen on kovan kaliiberin kilpailukykytekijä.
ForCaren avulla on saavutettu hyviä tuloksia. Fortumlaisilla on vuosittain vain 5,4
päivää sairauspoissaoloja eli sairauspoissaoloprosentti on 2,4. Talon väen keski-ikä
on 44 ja yhtiössä on viihdytty pitkään (keskimäärin 16 vuotta).
”Vaihtuvuus on meillä aika pientä, alle neljän prosentin luokkaa vuositasolla”,
Frisk toteaa.
Viimeisin sitoutuneisuuden
astetta mittaava Fortum Sound
-kyselytutkimus toi sekin hyviä
uutisia: peräti 84 % fortumlaisista
vastasi kyselyyn, joka sekin kertoo sitoutuneisuudesta. Kysymys
tuskin on ihan pelkästä mielistelystä, sillä väki jatkaa töissä eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin:
”Meiltä jäädään eläkkeelle
keskimäärin 63-vuotiaana,
vaikka se olisi joidenkin kohdalla
mahdollista jo 60-vuotiaana.”
Taistele työntekijöiden
puolesta
”
Jos ihminen haluaa
hyvän elämän, niin
vastuun on silloin oltava
sillä ihmisellä.
Vastaavasti sairauseläkkeelle siirtyvien työntekijöiden keski-ikä on
varsin korkea – 58 vuotta – kun
koko maan keskiarvo on 52 vuoden luokkaa. Fortum ei myöskään aivan ilman tappelua päästä hyviä työntekijöitä
”vilttiketjuun”, vaan kuntoutuksen ja uudelleenkoulutuksen kautta haetaan ratkaisuja,
joiden avulla työntekijä saadaan takaisin duuniin.
Tämä onkin osa-alue, jossa HR joutuu väläyttämään kovia kyynärpäitään. F riskin
mukaan organisaatiossa on aina niitäkin, joiden mielestä tiettyä henkilöä ei ehkä
enää kannata lähteä kuntouttamaan, vaan parasta on sovinnolla vaan kirjoittaa sairauseläkepaperit.
”Tällöin vaaditaan jämäkkää toimintaa, jotta saadaan se uusi mahdollisuus.” Jälkeenpäin esimiehet ovat yleensä kiitelleet HR:n jääräpäisyyttä: uutta virtaa täynnä
palanneet miehet ja naiset ovat enemmän kuin lunastaneet paikkansa organisaa
tiossa.
Nokialainen työmatkainnovaatio
Ennen Fortumia Frisk oli 10 vuotta Nokia-konsernissa, jossa viimeinen pesti oli Nokia
Matkapuhelimissa Global Functions -yksikön henkilöstöjohtajana. Nokian vuosien
opetus oli kansainvälisyys: neljän vuoden ajan miehen tukikohtana oli Sveitsi.
”Se oli Nokian kovan kasvun aikaa ja oli hienoa olla mukana. Silloinkin HR oli
tekemisen keskiössä”, hän muistelee.
Ehkä Frisk oppi matkapuhelinjätin kiihdytysvaiheesta myös jonkinlaista think-outof-box-ajattelua. Esimerkiksi ensimmäinen työmatka Fortumin pääkonttorille ei taittunut autolla, pyörällä tai edes helikopterilla. Nokian johtaja Yrjö Neuvo nimittäin pani
Friskin kanoottiin ja käski meloa duuniin – joskin talot olivat naapureita Keilaniemen
rannassa, joten matka ei ollut järin pitkä.
”Siitä se sitten lähti.” n
16 HR viesti 1/2016