HR viesti 1/2016 - Page 18

Työhyvinvointi tuo tulosta Motivoitunutta työntekijää vastaan Fortum on valmis tulemaan työhyvinvointiohjelmalla, joka on osa jatkuvaa ja tavoitteellista toimintaa. Samalla tiedostetaan, että tälle alueelle panostaminen on kovan kaliiberin kilpailukykytekijä. ForCaren avulla on saavutettu hyviä tuloksia. Fortumlaisilla on vuosittain vain 5,4 päivää sairauspoissaoloja eli sairauspoissaoloprosentti on 2,4. Talon väen keski-ikä on 44 ja yhtiös­sä on viihdytty pitkään (keskimäärin 16 vuotta). ”Vaihtuvuus on meillä aika pientä, alle neljän prosentin luokkaa vuositasolla”, Frisk toteaa. Viimeisin sitoutuneisuuden astetta mittaava Fortum Sound -kyselytutkimus toi sekin hyviä uutisia: peräti 84 % fortumlaisista vastasi kyselyyn, joka sekin kertoo sitoutuneisuudesta. Kysymys tuskin on ihan pelkästä mielistelystä, sillä väki jatkaa töissä eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin: ”Meiltä jäädään eläkkeelle keskimäärin 63-vuo­tiaana, vaikka se olisi joidenkin kohdalla mahdollista jo 60-vuo­tiaana.” Taistele työntekijöiden puolesta ” Jos ihminen haluaa hyvän elämän, niin vastuun on silloin oltava sillä ihmisellä. Vastaavasti sairauseläkkeelle siirtyvien työntekijöiden keski-ikä on varsin korkea – 58 vuotta – kun koko maan keskiarvo on 52 vuoden luokkaa. Fortum ei myöskään aivan ilman tappelua päästä hyviä työntekijöitä ”vilttiketjuun”, vaan kuntoutuksen ja uudelleenkoulutuksen kautta haetaan ratkaisuja, joiden avulla työntekijä saadaan takaisin duuniin. Tämä onkin osa-alue, jossa HR joutuu väläyttämään kovia kyynärpäitään. F­ riskin mukaan organisaatiossa on aina niitäkin, joiden mielestä tiettyä henkilöä ei ehkä enää kannata lähteä kuntouttamaan, vaan parasta on sovinnolla vaan kirjoittaa sairauseläkepaperit. ”Tällöin vaaditaan jämäkkää toimintaa, jotta saadaan se uusi mahdollisuus.” Jälkeenpäin esimiehet ovat yleensä kiitelleet HR:n jääräpäisyyttä: uutta virtaa täynnä palanneet miehet ja naiset ovat enemmän kuin lunastaneet paikkansa organisaa­ tiossa. Nokialainen työmatkainnovaatio Ennen Fortumia Frisk oli 10 vuotta Nokia-konsernissa, jossa viimeinen pesti oli Nokia Matkapuhelimissa Global ­Functions -yksikön henkilöstöjohtajana. Nokian vuosien opetus oli kansainvälisyys: neljän vuoden ajan miehen tukikohtana oli Sveitsi. ”Se oli Nokian kovan kasvun aikaa ja oli hienoa olla mukana. Silloinkin HR oli tekemisen keskiössä”, hän muistelee. Ehkä Frisk oppi matkapuhelinjätin kiihdytysvaiheesta myös jonkinlaista think-outof-box-ajattelua. Esimerkiksi ensimmäinen työmatka Fortumin pääkonttorille ei taittunut autolla, pyörällä tai edes helikopterilla. Nokian johtaja Yrjö Neuvo nimittäin pani Friskin kanoottiin ja käski meloa duuniin – joskin talot olivat naapureita Keilaniemen rannassa, joten matka ei ollut järin pitkä. ”Siitä se sitten lähti.” n 16 HR viesti 1/2016