mennä.” Googler-to-Googler-parhaimmisto vieläpä palkitaan
Google-mantra ”tee ensin, ano anteeksiantoa vasta sitten” on
omassa konferenssissaan – luvassa ei ole kultaa, mutta roppa-
edelleen hengissä.
kaupalla kunniaa.
”Uskomme, että ihmiset haluavat luontaisesti jakaa oppimaansa – ja ovat syystä ylpeitä kun heidän onnistumisensa
Säännöt uusiksi!
Takana on Googlen perustajien näkemys maailmasta, joka
tarvitsee radikaaleja muutoksia ken-
huomioidaan.”
ties enemmän kuin koskaan. Sen taViidennes visioille
Mikä sitten on kilpailuhenkisyyden
”Jos käytetään A-luokan
kia yrityksessä ei haeta 10 prosentin parannusta tietyllä osa-alueella,
haastattelijoita, saadaan A-luokan
vaan kymmenkertaista parannusta.
saatiossa? Kohl-Boasin mukaan kil-
rekrytointeja. Jos käytetään
Kyseessä on paradigman, pelikirjan
pailuvietti on pyritty valjastamaan
B-luokan haastattelijoita, saadaan
ja maailmanhistorian uudelleenkir-
C-luokan rekrytointeja.”
joitus. Googlen kulttuuri lähtee sii-
rooli Googlen kaltaisessa organi-
positiiviseksi voimaksi siten, että uusia yhteistyön muotoja kehitetään
tä, että jos olet mailan varressa, älä
jatkuvasti ja ihmisiä osallistetaan.
haaskaa aikaa pikku näpyyn, vaan
iske kerralla kunnari. Ja sitten tee se
”Kuka tahansa voi olla mielipidejohtaja. Meillä on koko ajan käynnissä kilpailu parhaiden
ideoiden kesken.”
Osana Google-filosofiaa on ”20 prosentin sääntö”, joka
uudestaan.
Mutta mitä tapahtuu, kun yli 40 000 ihmistä lähtee toteuttamaan unelmiaan? Eikö seurauksena ole jättimäinen kaaos,
tarkoittaa että työntekijä voi omistaa viidenneksen työajas-
joka estää minkään järkevän syntymisen? Kohl-Boas myön-
taan itse valitsemalleen projektille, joka ei välttämättä liity mil-
tää, että vikkelän jyrsijän muuttuminen mammutiksi on tuonut
lään tavalla hänen leipätyöhönsä. Näiltä sivupoluilta on vuo-
uudenlaisia haasteita eteen.
sien varrella noussut niin uusia teknisiä innovaatioita kuin
bestseller-kirjojakin.
Kohl-Boas kuitenkin jo hiukan toppuuttelee: 20 prosent-
”Kaikkia ideoita ei voida toteuttaa – eikä meillä ole myöskään tapana jäädä loputtomiin vatvomaan, mitkä ideat etenevät jat