dun saannista, jolla vaikutamme vat-
”Ruuan määrällä ja laadulla on
san toimintaan ja kylläisyyteen. Tär-
suuri merkitys terveyteemme ja
keää on myös säännöllinen ateriaryt-
hyvinvointiimme.”
kokoisia annoksia ja hyvälaatuisia välipaloja.
”Mikään yksittäinen superruoka ei
mi, jolla taataan sopiva vireystila ko-
tuo erityistä vireyttä. Lautasmalli ja se, et-
ko päiväksi.”
tä joka aterialla ja välipalalla on jotain
Tuovinen kuitenkin lisää, ettei suositusten mukainen syöminen tarkoita sitä, että joka aterian tulisi olla täydellinen. ”Koko-
kasvista, marjaa tai hedelmää ovat edelleen hyviä nyrkkisääntöjä.”
Jos päivästä yrittää selvitä vain pienillä eväillä, laskee ener-
naisuutta katsotaan pidemmällä aikavälillä. Suositusten mukainen ravitsemus on terveyttä edistävää ja sillä voidaan hoitaa
gian saanti ja samalla myös vireystila. ”Omien asiakkaideni koh-
tiettyjä sairauksia, kuten diabetesta. Pehmeän rasvan saantiin
dalla olen huomannut sen käytännössä johtavan kahvileipien ku-
tulee kuitenkin ihan jokaisen kiinnittää huomiota sydän- ja veri-
lutuksen lisääntymiseen, naposteluun ja usein sudennälkään illal-
suoniterveyden näkökulmasta”, Tuovinen painottaa.
la.”
Liian pitkät ateriavälit ja niistä johtuvat suuret annoskoot hei-
Vireyttä oikealla ateriarytmillä
kentävät jaksamista, etenkin jos annoksista unohtuvat kasvikset,
Ravitsemussuunnittelija Anne Tuovinen kertoo, että hyvän työvi-
marjat ja hedelmät.
reen ylläpitäminen vaatii säännöllistä ateriointia, kohtuullisen
52 HR viesti 1/2013
”Turhat ’höttöhiilihydraatit’, joita saadaan muun muassa so-