KUVA: TARMO VALMELA
”Meillä on paljon väsähtäneitä johtajia, jotka eivät juuri ilmennä tätä uutta maailmaa”, Luukka paukauttaa. Vanhan koulukunnan insinöörijohtamiseen kuuluu, että kytätään virheitä
eli ”laatupoikkeamia”, eikä nähdä ihmisiä ja olosuhteita niiden takana. Nöyrää lammaskatrasta ei toki tarvitsekaan sen
ihmeemmin noteerata.
Mutta laatupoikkeama-Lammio joutuu yhä useammin tilanteeseen, jossa hänellä on edessään parikymppinen konttorijermu. Pelätyn Y-sukupolven jäsenet kokevat luovuttamattomaksi oikeudekseen ottaa tai jättää: tylsään tai turhanpäiväiseen
duuniin ei jäädä suotta kykkimään.
”Tämä uusi sukupolvi kyseenalaistaa aivan eri tavalla: miksi tehdään näin? Samalla palautetta tulee välittömästi”, Luukka kuvailee.
”Suomi on maa, jossa on päästy
harvinaisen pitkälle usein sangen
keskinkertaisen johtaja-aineksen
avulla.”
Laskettelusukset ristissä
Pomoilla taas on vaikeuksia asennoitua velttoilijoihin, joiden
mielessä hyvä snoukkaus- tai surffausreissu on aina hyväksyttävä syy vetää loma pitkäksi. Samalla johtaja unohtaa luottamuksen olevan kaksisuuntainen katu: niin kauan kuin yritykset eivät sitoudu työntekijöihinsä, eivät työntekijätkään juuri sitoudu yrityksiin. Vanhoilla duunareilla saattaa vielä olla lihasmuistissa pakottavaa tarvetta työntekoon, mutta ensimmäistä
kertaa työmarkkinoilla kikkailevaa ei mokoma rasite paina.
Moisen milleniaalinkin kyllä saa kesytettyä, jos käärii hihat
ja alkaa hommiin: ”Johtajien pitää alkaa nähdä vaivaa ja selittää, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla. Johtajan on tarjottava työntekijälle merkitystä ja johdettava sen kautta.”
Sheriffi meni jo
Luukan mukaan kovaa tekstiä suoltava, aina saneerausvalmis
sankarijohtaja on sitkeässä Suomessa, koska tämä malli on
helppo apinoida. Etenkin jos oma linja on vähän hukass a, on
helpompi olla karski kuin kuunteleva johtaja. Jahka oma jalusta on saatu vaivalla pystyyn, ei sieltä niin vaan hypätäkään
alas.
Tämän John Wayne -johtajan Luukka haluaisi siirtää jo historiaan ja rekrytoida tilalle merkitysjohtajia, jotka ovat kiinnostuneita asioiden kehittämisestä pitkällä tähtäimellä. ”Tarvitaan
johtajia, jotka näkevät ihmiset potentiaalina eikä laatujärjestelmäriskinä.”
Luukka puhuu Excel-johtamisesta, joka on vienyt rationaalisuuden korostamisen taiteen tasolle. Hän muistuttaa, että esiGreat Place to Work Institute Finlandin toimitusjohtaja Panu Luukka
uskoo, että 2000-luvulla perinteinen harmaa johtaminen törmää
väkisinkin seinään.
20 HR viesti 1/2013
merkiksi työntekijöiden lojaliteetti on nimenomaan tunne – ja
näitä tunnetiloja esimiehen pitäisi oppia johtamaan. ”Miksi
kaikki järkeistetään ja intuitio kielletään”, hän kysyy.