Samalla kun suomalainen työelämä on luonut nahkaansa ja ravistellut
kellokortteja taskuistaan, myös suomalainen johtaminen on joutunut
myllerrykseen. Kuinka relevantteja ovat vänrikki Koskelan opit, jos
porukka ei tiedä, millä vuosisadalla jatkosota on käyty? Ja millä tasolla
sinivalkoinen johtaminen ylipäänsä on vuonna 2013?
Great Place to Work Institute Finlandin toimitusjohtaja Panu
Tällä paketilla päästiin tiettyyn pisteeseen saakka – ja Luukan
Luukka näkee, että Suomi on maa, jossa on päästy harvinai-
mukaan tuo piste on nimenomaan takanapäin.
sen pitkälle usein sangen keskinkertaisen johtaja-aineksen
avulla. Hänen mukaansa kansaluonne on mahdollistanut sen,
Seinä vastassa
että pomot ovat päässeet helpolla:
Työelämän muuttujat 2000-luvulla – oli sitten kyse globalisaa-
”Suomessa on ollut tapana totella eikä kyseenalaistaa työ-
tiosta, älykkäistä ratkaisuista tai vaikkapa asiakaspalveluhen-
paikoilla. Sen lisäksi protestanttinen työetiikka on varmistanut,
kisyydestä – ovat sitä luokkaa, että perinteinen harmaa johta-
että työt tehdään mahdollisimman hyvin”, Luukka summaa.
minen törmää väkisinkin seinään.
”Johtamisesta – hyvästä ja huonosta
– puhutaan ja keskustellaan.”
1/2013
HR viesti 19