AIVOJEN ROADMAP
David Rockin SCARF-malli: viisi sosiaalista ulottuvuutta, jotka ohjaavat toimintaamme aiheuttamalla
joko kielteisen (uhatuksi tulemisen tunne) tai myönteisen (kokemus palkitsevuudesta) reaktion.
STATUS Sosiaalinen nokkimisjärjestys, näkymys omasta paikastamme suhteessa muihin.
Oleellista on oma kokemus siitä, nouseeko vai laskeeko statukseni.
CERTAINTY – ENNUSTETTAVUUS Kyky ennakoida tulevaa. Aivot rakastavat ennustettavuutta
ja koettu epävarmuus heikentää muistia, haittaa suorituskykyä ja hetkessä kiinni olemista.
AUTONOMY – AUTONOMIA Tunne si itä, että voimme vaikuttaa asioihin, tehdä valintoja.
Ihmiset, joilla on hallinnan tunne, stressaavat vähemmän.
RELATEDNESS – YHTEENKUULUVUUS Turvallinen yhteys ympärillä oleviin ihmisiin;
olemmeko tekemisissä ystävien vai vihollisten kanssa. Aivoissamme aktivoituvat fyysisesti eri osat riippuen
siitä olemmeko tekemisissä mielestämme samaan vai eri ryhmään kuuluvien ihmisten kanssa.
FAIRNESS – OIKEUDENMUKAISUUS Haluamme tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti.
Kun koemme epäoikeudenmukaisuutta, saatamme hyvinkin toimia oman etumme vastaisesti.
Lähde: NeuroLeadership Group
”Aivot luokittelevat johtajan
ulkopuoliseksi, kunnes hän sitouttaa
joukon yhteisillä tavoitteilla.”
Kolmen kerroksen duuneja
Jahka pomokauhusta päästään eroon, on aika tehdä jotain ajatusten jatkuvalle
myllerrykselle, joka estää tehokkaan työnteon. Rock kuvaa ongelmaa kolmen eri
tason kautta:
”Ensimmäisen tason tehtävä voisi olla turhien sähköpostien poistaminen, jotain helppoa ja sujuvaa. Toisen tason haaste olisi vaikkapa kokousten aikatauluttaminen, jossa tarvitaan jo erilailla paneutumista. Kolmas taso vaatii sitten täyttä keskittymistä ja kokonaisvaltaista aivotyöskentelyä – esimerkkinä uuden liiketoimintasuunnitelman laatiminen.”
Silloinkaan kun aivoissa ei ole turhaa taustahälyä, korkeimmalla kolmostasolla – aivojen Mestarien Liigassa – ei voida operoida yötä päivää. Viikon mittaan
aivoista saa irti 3–6 tuntia tämänkaltaista ”supertehoa”, joka Rockin mukaan monella keskittyy alkuviikon aamutunteihin. ”Toisilla parhaat tehot saavutetaan illalla.”
Samalla multitasking-hypetys saa Rockilta täystyrmäyksen: on hyödyllisempää
keskittyä tekemään yksi asia kerrallaan hyvin, kuin yrittää pitää monta palloa ilmassa yhtä aikaa. Jälleen tutkijalla on näyttää neurodataa näkemystensä tueksi:
”Multitasking saa aikaan hyvänolon tunteen kehossa, mutta tutkimukset osoittavat, että sillä on itse asiassa älykkyysosamäärää laskevaa vaikutusta. Näin fiilis on mitä mainioin, mutta muutumme koko ajan tyhmemmiksi”, Rock heittää.
16 HR viesti 1/2013