enertec 4/2016 - Page 45

Syksyn aikana tehtävässä energia- ja ilmastostrategiassa linjataan, jatkuuko uusiutuvan sähköntuotannon edistäminen tukirahoin vai luotetaanko sähkömarkkinoihin. ENERGIATEOLLISUUDEN ENERGIANTUOTANNON joh- ”Nyt on jo luvassa siirtymistä yhden luukun -periaatteeseen taja Pia Oesch sanoo, että Juha Sipilän hallituksen energialin- ja laajenevaan sähköiseen asiointiin. Tällaiset helpotukset pro- jaukset ovat osa hallituksen kärkihanketta ”hiilettömään, puh- sesseissa ovat perusteltuja kaikkien osapuolien kannalta”, hän taaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti”. analysoi. ”Hallituksen tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus yli 50 prosenttiin ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen muiden muassa turpeen käytön. Lisäksi hallitus on julistanut puolittavansa tuontiöljyn käytön kotimaan tarpeisiin ja luopuvansa kivihiilen käytöstä energiantuotannossa”, hän tarkentaa. Energiapolitiikan syksy ” Säätövoima on sähköntuotantoa, joka kykenee reagoimaan sähkön tuotannon ja kulutuksen välisiin vaihteluihin. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi alkukesästä kansallisen energia- ja ilmastostrategian perusskenaarion, jolle Suomen energia- ja ilmastopoliittiset toimet vuoteen 2030 pohjataan. Oeschin mukaan hallitus antaa eduskuntaan selonteon vuoden loppuun mennessä. ”Nähdäkseni kivihiilen käyttö jatkaa voimakasta laskuaan Säätövoiman rooli Säätövoima on sähköntuotantoa, joka kykenee reagoimaan sähkön tuotannon ja kulutuksen välisiin vaihteluihin. ”Sähköä ei kyetä nykytekniikalla varastoimaan suuressa ilman erillisiä toimenpiteitä, mutta öljynkäytön puolitus vaatii mittakaavassa, joten sitä on tuotettava verkkoon joka hetki voimakasta ohjausta ja siten taloudellista panostusta. Samalla saman verran kuin sitä kulutetaan. Lisäksi säätövoimalla se kuitenkin tukee myös meidän kansallista velvoitetta vähen- varaudutaan mahdollisiin tuotannon häiriötilanteisiin, kuten tää päästöjä päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, kuten lii- suuren voimalaitoksen äkilliseen putoamiseen pois verkosta. kenteessä, maataloudessa ja kiinteistökohtaisessa lämmityk- Säätövoiman riittävyys on energiajärjestelmän toimivuuden ja sessä”, hän sanoo. sähkön toimitusvarmuuden kannalta keskeistä”, Oesch avaa Oesch toivoo, että hallituksen nykyinen kärkihankeraha energiainvestointeihin saa jatkoa. ”Kärkihankerahalla on kyetty rahoittamaan kokeiluhank- käsitettä. Oesch sanoo, että nopeimmin sähkön tuotannon ja kulutuksen välisen eron vaihteluihin kykenee reagoimaan säädet- keita, joissa on uutta teknologiaa ja kotimaista osaamista. On tävä vesivoima, jossa varastoaltaat mahdollistavat veden vaih- tärkeää, että valtion varoin kannetaan osa investoijan riskistä televan juoksutuksen koneistojen läpi. uuden teknologian hankkeessa, joka kuitenkin onnistuessaan ”Myös lauhdevoima sekä sähkön ja lämmön yhteistuotan- voi tuottaa uutta osaamista ja vientipotentiaalia maailman- tolaitokset ovat kykeneviä joustoon. Käytössä on myös enene- markkinoille”, hän kertoo. vässä määrin kaasuturbiineja säätötarkoitukseen, mutta niiden käyttö on edellisiä kalliimpaa”, hän selventää. Hallituksen ohjaavat toimet Oeschin mukaan Sipilän hallitus on kantanut huolta myös säh- Investointien tilanne nyt kömarkkinoiden toiminnasta ja investoinneista. Millaisena sitten alan toimijat näkevät suomalaisen voimalai- ”Tämä toivottavasti tarkoittaa sitä, että hallitus pidättäytyy uusien ohjauskeinojen käyttöönottamisesta, kuten uudesta uusiutuvan sähkön tuotantotuesta. Itse toivon, että strategia tosrakentamisen tilan tulevaisuudessa ja miten säätövoimaksi sopivaa kapasiteettia on rakennettu tai tarjolla? ”Valitettavasti sähkön alhainen markkinahinta ei nyt tällä luottaa sähkömarkkinoiden toimintaan ja sen kykyyn tuottaa hetkellä eikä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessakaan kan- uusia voimalaitosinvestointeja, kun hintasignaali niille osoittaa nusta uusiin sähköntuotannon investointeihin. Alhainen hinta tarvetta.” on seurausta sähköntuotannon ylitarjonnasta markkinoilla, kun Oesch pitää tärkeänä, että hallitus jatkaa määrätietoisesti sähkön kysyntä on pitkään jatkuneen taantuman myötä las- kaavoitukseen, ympäristövaikutusten arviointiin ja ympäristö­ kenut tai pysynyt alhaisena samaan aikaan, kun valtiot ovat lupiin liittyvää kehitystyötä, joka edistää niin voimalaitosraken- edistäneet tukimekanismein uutta uusiutuvaa sähköntuotan- tamista kuin muutakin teollista rakentamista. toa”, Oesch vastaa. 4 / 2016  enertec 45