Syksyn aikana tehtävässä energia- ja ilmastostrategiassa linjataan,
jatkuuko uusiutuvan sähköntuotannon edistäminen tukirahoin vai
luotetaanko sähkömarkkinoihin.
ENERGIATEOLLISUUDEN ENERGIANTUOTANNON joh-
”Nyt on jo luvassa siirtymistä yhden luukun -periaatteeseen
taja Pia Oesch sanoo, että Juha Sipilän hallituksen energialin-
ja laajenevaan sähköiseen asiointiin. Tällaiset helpotukset pro-
jaukset ovat osa hallituksen kärkihanketta ”hiilettömään, puh-
sesseissa ovat perusteltuja kaikkien osapuolien kannalta”, hän
taaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti”.
analysoi.
”Hallituksen tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus yli 50 prosenttiin ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen muiden muassa turpeen käytön. Lisäksi hallitus
on julistanut puolittavansa tuontiöljyn käytön kotimaan tarpeisiin ja luopuvansa kivihiilen käytöstä energiantuotannossa”,
hän tarkentaa.
Energiapolitiikan syksy
”
Säätövoima on
sähköntuotantoa, joka
kykenee reagoimaan sähkön
tuotannon ja kulutuksen välisiin
vaihteluihin.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi alkukesästä kansallisen
energia- ja ilmastostrategian perusskenaarion, jolle Suomen
energia- ja ilmastopoliittiset toimet vuoteen 2030 pohjataan.
Oeschin mukaan hallitus antaa eduskuntaan selonteon
vuoden loppuun mennessä.
”Nähdäkseni kivihiilen käyttö jatkaa voimakasta laskuaan
Säätövoiman rooli
Säätövoima on sähköntuotantoa, joka kykenee reagoimaan
sähkön tuotannon ja kulutuksen välisiin vaihteluihin.
”Sähköä ei kyetä nykytekniikalla varastoimaan suuressa
ilman erillisiä toimenpiteitä, mutta öljynkäytön puolitus vaatii
mittakaavassa, joten sitä on tuotettava verkkoon joka hetki
voimakasta ohjausta ja siten taloudellista panostusta. Samalla
saman verran kuin sitä kulutetaan. Lisäksi säätövoimalla
se kuitenkin tukee myös meidän kansallista velvoitetta vähen-
varaudutaan mahdollisiin tuotannon häiriötilanteisiin, kuten
tää päästöjä päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, kuten lii-
suuren voimalaitoksen äkilliseen putoamiseen pois verkosta.
kenteessä, maataloudessa ja kiinteistökohtaisessa lämmityk-
Säätövoiman riittävyys on energiajärjestelmän toimivuuden ja
sessä”, hän sanoo.
sähkön toimitusvarmuuden kannalta keskeistä”, Oesch avaa
Oesch toivoo, että hallituksen nykyinen kärkihankeraha
energiainvestointeihin saa jatkoa.
”Kärkihankerahalla on kyetty rahoittamaan kokeiluhank-
käsitettä.
Oesch sanoo, että nopeimmin sähkön tuotannon ja kulutuksen välisen eron vaihteluihin kykenee reagoimaan säädet-
keita, joissa on uutta teknologiaa ja kotimaista osaamista. On
tävä vesivoima, jossa varastoaltaat mahdollistavat veden vaih-
tärkeää, että valtion varoin kannetaan osa investoijan riskistä
televan juoksutuksen koneistojen läpi.
uuden teknologian hankkeessa, joka kuitenkin onnistuessaan
”Myös lauhdevoima sekä sähkön ja lämmön yhteistuotan-
voi tuottaa uutta osaamista ja vientipotentiaalia maailman-
tolaitokset ovat kykeneviä joustoon. Käytössä on myös enene-
markkinoille”, hän kertoo.
vässä määrin kaasuturbiineja säätötarkoitukseen, mutta niiden
käyttö on edellisiä kalliimpaa”, hän selventää.
Hallituksen ohjaavat toimet
Oeschin mukaan Sipilän hallitus on kantanut huolta myös säh-
Investointien tilanne nyt
kömarkkinoiden toiminnasta ja investoinneista.
Millaisena sitten alan toimijat näkevät suomalaisen voimalai-
”Tämä toivottavasti tarkoittaa sitä, että hallitus pidättäytyy uusien ohjauskeinojen käyttöönottamisesta, kuten uudesta
uusiutuvan sähkön tuotantotuesta. Itse toivon, että strategia
tosrakentamisen tilan tulevaisuudessa ja miten säätövoimaksi
sopivaa kapasiteettia on rakennettu tai tarjolla?
”Valitettavasti sähkön alhainen markkinahinta ei nyt tällä
luottaa sähkömarkkinoiden toimintaan ja sen kykyyn tuottaa
hetkellä eikä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessakaan kan-
uusia voimalaitosinvestointeja, kun hintasignaali niille osoittaa
nusta uusiin sähköntuotannon investointeihin. Alhainen hinta
tarvetta.”
on seurausta sähköntuotannon ylitarjonnasta markkinoilla, kun
Oesch pitää tärkeänä, että hallitus jatkaa määrätietoisesti
sähkön kysyntä on pitkään jatkuneen taantuman myötä las-
kaavoitukseen, ympäristövaikutusten arviointiin ja ympäristö
kenut tai pysynyt alhaisena samaan aikaan, kun valtiot ovat
lupiin liittyvää kehitystyötä, joka edistää niin voimalaitosraken-
edistäneet tukimekanismein uutta uusiutuvaa sähköntuotan-
tamista kuin muutakin teollista rakentamista.
toa”, Oesch vastaa.
4 / 2016
enertec 45