enertec 4/2016 | Page 4

HYVÄSTIT SÄHKÖKATKOILLE ?
TOIMITUKSELTA

HYVÄSTIT SÄHKÖKATKOILLE ?

Yritysten ja kotien arki ei suju ilman sähköä , ja moderni elämänmuoto kestää sähkökatkoja vain äärimmäisen pitkin hampain . Tavoitteena on siis laajentaa häiriötöntä ja varmaa sähkönsaantia ja minimoida katkojen määrä ja kesto . Yhteiskunnan perustan pitää toimia kaikissa olosuhteissa .
Maakaapelointi on tehokas menetelmä vähentää sähkön jakelun keskeytysten määrää sähkön jakeluverkoissa . Kaapeloidessaan verkkojaan verkkoyhtiöt myös siirtyvät käyttämään maakaapeliverkon teknologiaa verkon muissa järjestelmissä kuten esimerkiksi jakelumuuntamoissa . Tällöin verkoista tulee ns . säävarmoja ja kaapeliverkko kestää myös suurhäiriöiden vaikutukset .
Tällä erää koko Suomen sähköverkosta kaksi kolmasosaa on ilmajohtoa ja alttiina sääilmiöille . Maakaapelit sen sijaan ovat suojassa maan povessa ja kestävät oikein asennettuna useita vuosikymmeniä . Nykyisellään kaapeleiden teknistaloudellinen elinikä on määritelty 40 – 50 vuoteen . Kaapeliverkossa vikojen määrä on huomattavasti pienempi kuin ilmajohtoverkossa – ja useimmat yksittäiset syyt kaapelivikoihin liittyvät maan kaivamiseen .
Sähkömarkkinalaki rajaa kaava-alueiden keskeytysten maksimikestoksi kuusi tuntia . Säävarman maakaapelireitin järjestäminen kaava-alueille on tehokas keino täyttää lain vaatimukset tältä osin .
Kaapelireitti voi olla joko syöttö tai varasyöttö . Säävarmojen kaapelireittien yhteiskäyttö taas pienentää verkkoyhtiön kaapelointiasteen tavoitearvoa . Tutkimustulosten valossa selektiivinen maakaapelointi on kannattavaa , kun kaapeloidaan verkkoyhtiön vikatiheimmät verkko-osuudet . Tällä menetelmällä sähkömarkkinalain vaatimukset keskeytysten maksimipituuden kattavuudesta pystytään jakeluyhtiötasolla täyttämään . Maakaapelointiasteen nosto pienentää lisäksi verkkoyhtiön muuttuvia kustannuksia kuten käyttö- , korjaus- ja kunnossapito- ja häviökustannuksia .
Vaasan yliopiston viimevuotisessa tutkimuksessa todetaan , että kokonaiskustannuksiltaan optimi kaapelointiaste verkkoyhtiötasolla riippuu verkkoyhtiön toimintaympäristöstä . Tarkasteltaessa hajaasutus- ja taajama-alueita optimi kaapelointiaste on se kaapelointiaste , jolla verkkoyhtiö pystyy täyttämään lain vaatimukset keskeytysten maksimipituudesta tarkasteluajanjakson lopussa . Tutkimuksen mukaan optimi kaapelointiaste haja-asutus- ja taajama-alueilla on 50 – 80 % ( verkkoyhtiön toimintaympäristöstä riippuen ) nykyisessä regulaatioympäristössä .
Vähentyvän vikatiheyden vastapainona on maakaapeliverkon vikapaikan tarkan paikantamisen haasteellisuus . Myös kaapelivikojen korjaaminen kestää keskimäärin kauemmin kuin ilmajohtoverkkojen vikojen korjaaminen . Verkkojen vanhat kaapelit nostavat usein verkkojen vikataajuuksia kaapelien , jatkosten tai päätteiden vikaantuessa . Kaapelien vikaantumisesta tai vanhenemisesta aiheutuvat katkeilevat maasulut asettavat suojausmenetelmille lisävaatimuksia . Käytettyjen suojausmenetelmien on myös pystyttävä käsittelemään kaapeliverkkojen suuremmat maasulkuvirrat kompensoiduissa verkoissa .
Sähkön jakelun laatua kehitetään myös verkostoautomaation kautta . Esimerkiksi kauko-ohjatut johtokatkaisijat vaikuttavat keskeytysten määriin , vaikutusten rajoitukseen , kestoihin ja kustannuksiin . Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan verkostoautomaatiolla pystytään kustannustehokkaasti , nopeasti ja pienillä investointikustannuksilla vaikuttamaan sekä jakeluvarmuuden keskimääräisiin tunnuslukuihin että keskeytyskustannuksiin . Tutkimuksessa vaikutus oli suurin normaaliolosuhteissa , mutta laskentajärjestelmä paljasti , että verkostoautomaatiolla pystyttiin joissain tapauksissa myös vähentämään suurhäiriöiden vaikutuksia .
Uuden sukupolven sähköverkot ovat vain yksi osa muuttuvaa energiamaisemaa . Hyvä katsaus nykytilanteeseen on tarjolla Tampereella , kun Energiamessut ja samanaikaisesti pidettävät Energiakongressi ja WEC Finlandin Energiapäivä kokoavat yhteen suomalaisen energia-alan asiantuntijat ja tärkeimmät toimijat kaupunkiin 25 .– 27.10.2016 .
Luvassa on tiivis läpileikkaus ajankohtaisista energia-alan puheenaiheista aurinkoenergiasta biotalouteen ja kaupunkisuunnittelusta teolliseen internetiin sekä ympäristöasioihin .
Tampereella tavataan !
PETRI CHARPENTIER
4 / 2016
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Vesa Laurila
ILMOITUSMYYNTI Paul Charpentier paul . charpentier @ publico . com
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Jari Peltoranta Heli-Maria Wiik
TILAAJAPALVELU puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ kustantajapalvelut . fi
KANNEN KUVA Energiateollisuus ry
PAINO PunaMusta Oy
www . enertec . fi
Aikakauslehtien Liiton jäsen
PÄÄTOIMITTAJA
4 enertec 4 / 2016