enertec 4/2016 | Page 25

ongelmaa ei voi hoitaa etäoperoinnilla ”, kertoo Vapon tuotantojohtaja Jouko Latvakangas .
” Tässä ei ole kyse pelkästään etäkäytöstä , vaan myös ener giatehokkuuden parantamisesta , automaation paremmasta toiminnasta sekä laitoksen epäkäytettävyyden minimoinnista . Eli kehitämme samalla laitosta ja sen toimintaa käyttöproses sin aikana ”, Latvakangas sanoo .
Prosessien parantaminen vaatii usean erikoisasiantuntijan yhteistyötä . Vapon Tikkurilan toimistossa energiatehokkuusinsinöörit ja muut erikoisasiantuntijat istuvat samassa toimistotilassa käyttökeskuksen operaattoreiden kanssa . Välissä on ainoastaan käyttökeskuksen lasiseinä . Operaattorin on helppo keskustella asiantuntijoiden kanssa ongelmien ratkaisusta .
Laitosten etäkäytöllä saatavat suorat henkilöstösäästöt voi vat olla esimerkiksi 30 megawatin laitoksessa 100 000 – 200 000 euron luokkaa vuodessa riippuen laitoksen toimintamallista . Laitoksen hyötysuhteen parantumisella voi olla suoria työvoimakulujakin suurempi merkitys . Jos laitok sen hyötysuhdetta saadaan parannettua viisi prosenttiyksik köä , niin kyseisessä esimerkkilaitoksessa saatava taloudellinen vuosihyöty on noin 200 000 euroa .
Laitosten etäkäytöstä vastaavat operaattorit ovat olleet paikan päällä ajamassa niitä sisään , jotta he tutustuvat eri laitoksien yksilöllisiin ominaisuuksiin . Kokemusta syntyy koko ajan , minkä ansiosta uusien laitosten mukaan ottaminen tulee aina helpommaksi .
” Jollakin laitoksella syntyvä ongelma voidaan tuntea entuudestaan jo toisella laitoksella , jossa se on ratkaistu . Näin ongelmanratkaisu nopeutuu muillakin laitoksilla ”, Latvakan gas sanoo .
Toimiva raportointijärjestelmä mahdollistaa eri laitosten toiminnan vertailun . Kaikkien laitosten toimintaa voidaan parantaa ottamalla oppia parhaasta yksiköstä . Myös alisuoriu tujat erottuvat vertailussa . Eri laitoksista kertyvä oppimispää oma kertyy käyttökeskukseen kaikkien asiakkaiden hyödyksi .
Etäkäyttöön siirtymiseen vaikuttaa se , min kälainen automaatiotaso ja järjestelmät laitok sessa on ennestään . Samoin sillä on merkitystä , vaatiiko laitoksen polttoainevastaanotto jatkuvaa paikalla oloa vai ei .
” Lähtökohtaisesti 90-luvulla rakennetut laitok set on aika helppo siirtää etäkäyttöön . Kustannus ei ole suuri , puhutaan kymmenistä tuhansista euroista vaativimmissakin tapauksissa . Tarjoamme myös käyttövarman ja tietoturvallisen etäkäyttöyhteyden kustannustehokkaasti ”, Latvakangas toteaa .
Tällä hetkellä pienin etäohjauksessa oleva läm pölaitos on 2,5 megawatin tehoinen . Myös tätä pie nemmille lämpölaitoksille voidaan rakentaa hyvin yksinkertainen ja edullinen etäohjausjärjestelmä .
Vanhempikin laitos voidaan siirtää etäkäyttöön , jos se on alun perin rakennettu helposti ohjattavak si . Vanhemmissa laitoksissa vaadittavien auto maatiouudistuksen sykli on yleensä 15 – 20 vuotta , minkä jälkeen on paras hetki miettiä etäkäyttöön siirtymistä .
” Tästä loistava esimerkki on viime vuonna tehty Sotkamon vuonna 1982 käyttöön otetun voima laitoksemme siirto etäkäyttöön . Siellä peruspa rannettiin 34 vuotta vanha voimalaitos . Suomessa lienee poikkeuksellista , että tämän ikäistä laitosta lähdetään enää perusparantamaan . Helpompaa on ostaa uusi laitos ”, Hassinen kertoo .
” Me lähdimme siitä , että vanhan laitoksen perusparantaminen on vaativampaa , mutta mer kittävästi kustannustehokkaampaa kuin kokonaan uuden laitoksen rakentaminen . Meillä on käytössä niin paljon asiantuntemusta , että pystyimme teke mään tämän ratkaisun . Tässä tapauksessa laitoksen kattila oli hyvässä kunnossa , millä oli ratkaiseva merkitys ”, Hassinen korostaa .
Säästäväisen toiminnan ansiosta Vapo on voinut laskea kaukolämmön hintaa Sotkamossa 20 pro senttia , mikä on vastoin yleistä mielikuvaa kauko lämmön nousevasta hintakehityksestä . Kaukoläm mön hinta on Hassisen mukaan laskenut useissa muissakin Vapon kaukolämpöverkoissa .
” Vapon vahvuus on siinä , että me hallitsemme koko polttoaineketjun ja ymmärrämme kiinteän polttoaineen laitosten erityispiirteet . Laajimmil laan toimitamme asiakkaan laitokseen kaiken polttoaineesta käyttöön . Voimme myös investoida tuotantoyksikköön . Voimme myös investoida tuotantoyksikköön ja omistaa tai vuokrata kaukolämpöverkonkin ", Hassinen toteaa . n
Lisätietoja : Tuotantojohtaja Jouko Latvakangas jouko . latvakangas @ vapo . fi + 358 50 4532760
4 / 2016 enertec 25