”Automaatiota lisäämällä tilannetta voidaan edelleen
parantaa. Kysymys on kokonaiskustannusten – investoinnit
plus keskeytyskustannukset – minimoinnista”, Partanen toteaa
myös kysynnän jousto eli tehon ohjaus esimerkiksi taajuussää
dössä”, hän toteaa.
LUT:n omassa, Green Campuksen Smart Grid -verkossa
ja lisää, että automaattinen tai lähes automaattinen vikojen
tehdään entistä tarkempaa sähkönkäytön seurantaa ja kuor
erottaminen on jo laajasti käytössä sähkönjakeluyhtiöissä.
mien ohjausta. Verkkoon kuuluu mm. tuulivoimala, aurinko
paneeleja ja ladattava hybridiauto.
”Jatkuvan kehityksen tie”
Kuinka paljon vähemmän vikoja smart gridissä on perintei
seen verrattuna? Partanen vastaa, että Smart Gridissä vikati
lanteiden hallinta on yksi tärkeä osa-alue. Suomessa on ollut
vikojen hallinnassa versio 1.0 Smart Gridistä jo 1990-luvulta
alkaen – tämä paketti tarkoittaa verkkoautomaatiota ja käy
tönvalvonta- ja tukijärjestelmiä, sisältäen vikojen paikannuksen
ja varasyöttöjen automaattisen kytkennän.
”Ei ole siis selvää yksittäistä muutosta vaan jatkuvan kehi
”
Pitkällä tähtäimellä
tavoitteena on kattava
ja älykäs vianhallinta.
tyksen tie”, Partanen summaa.
Entä sitten akkujen käyttö energiavarastona järkevällä
tavalla? Partanen huomauttaa, että ensimmäisiä todellisia
Ilmaherruus
käyttökohteita on jo olemassa, esim. LUT:n ja Järvi-Suomen
Tällä hetkellä yhteiskunnan sähköhuollon varmistustyötä teh
Energian koelaitteisto Suomenniemellä.
”LVDC-tekniikalla ja akuilla varustettu järjestelmä on toi
dään myös ilma-alusten avulla. Suurhäiriötilanteissa ilma-aluk
sien avulla tehdyt tarkastuslennot ovat liki välttämättömiä tilan
minut neljän asiakkaan mikroverkkona useita kertoja, kun kj-
nekuvan muodostamisessa – ja samalla ne nopeuttavat verkos
verkon yhteys on kadonnut vikojen takia. Ominaisuuksina on
ton vikojen paikantamista.
4