BIOKÄRJELLÄ EUROOPAN ETURIVIIN
TOIMITUKSELTA
BIOKÄRJELLÄ EUROOPAN ETURIVIIN
Bioenergialla on puolensa . Se on puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa , jota saadaan erilaisista biomassoista , kuten puusta , peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä . Bioenergia on hiilidioksidineutraalia ; biomassojen poltossa vapautuva hiili sitoutuu takaisin kasvavaan biomassaan .
Ilmastonmuutoksen hidastamisen lisäksi biomassojen käytöllä voidaan vähentää myös muita energiantuotannon haittavaikutuksia kuten raskasmetalli- ja rikkipäästöjä . Kotimaisten biomassojen hyödyntäminen edistää myös energiantuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luo erityisesti maaseudulle uusia työpaikkoja .
Bioenergian osuus uusiutuvasta energiasta on EU-alueella noin 65 %, kun taas Suomessa osuus on selvästi yli 80 %. Lisäksi Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein . Puun merkitys on tässä keskeinen : Suomen energian kokonaiskulutuksesta puu nappaa neljänneksen . Maamme uusiutuvan energian käytöstä puun osuus on kolmeneljäsosaa .
Bioenergian merkitys myös kasvaa edelleen . Suomen energia- ja ilmastostrategiassa tavoitellaan erityisesti metsähakkeen , tuulivoiman ja liikenteen biopolttoaineiden käytön merkittävää lisäystä . Bioenergian rooli energialinjauksissa tulee korostumaan entisestään myös EU : n vuotta 2020 koskevien sitoumusten myötä .
Työ- ja elinkeinoministeriön johtama työryhmä julkisti toukokuussa raportin uusiutuvan energian tukijärjestelmän uudistamiseksi . Asiantuntijatyöryhmän näkemykset otetaan huomioon energia- ja ilmastostrategian valmistelussa . Suomessa pääasiallinen tukijärjestelmä metsähakkeen käytön edistämiseen on vuodesta 2011 lähtien ollut metsähakkeen sähköntuotantotuki , joka on saanut paljon tunnustusta kustannustehokkuudestaan ja markkinaehtoisuudestaan mm . Euroopan komissiolta .
Bioenergia ry on todennut , että Suomessa on syytä miettiä tapoja , joilla kannustetaan kysynnän mukaan joustavasti ajettavien sähköntuotantolaitosten ylläpitämiseen ja rakentamiseen . Myös nykyisen joustavan kapasiteetin turvaaminen tulisi ottaa huomioon . Erityisen tärkeää olisi parantaa kannustimia siihen , ettei energiatehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa korvata pelkillä lämpökattiloilla .
Suomen metsähakkeen nykyisen tukijärjestelmän tavoitteena on ollut vuoteen 2020 mennessä edistää metsähakkeen käyttöä polttoaineena siten , että sen vuosittainen käyttö kasvaisi 25 TWh : iin . Parin viime vuoden aikana käyttö on kuitenkin vähentynyt .
Työryhmä ehdottaa , että metsähakkeen tukijärjestelmä voisi olla voimassa huhtikuun 2021 jälkeenkin ja voimalaitoskohtaisesta 12 vuoden enimmäistukiajasta voisi luopua . Metsähakkeen tukijärjestelmää voisi myös laajentaa metsähakkeesta eli suoraan metsästä saatavasta puusta valmistettuun polttohakkeesta ja murskeesta valmistettaviin metsäjalosteisiin , esimerkiksi biohiileen , pelletteihin ja pyrolyysiöljyyn .
Pariisin ilmastosopimus korostaa maailmanlaajuisten päästöjen nopeaa vähentämistä siten , että päästöt ja hiilinielut ovat tasapainossa vuosisadan lopulla . Fossiilisten polttoaineiden tilalle halutaan bioenergiaa ja myös esimerkiksi hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on todennut kestävän bioenergian keskeiseksi keinoksi tähän haasteeseen vastaamisessa . Kansainvälinen Energiajärjestö ( IEA ) taas arvioi , että nykykehityksellä fossiiliset polttoaineet vastaavat 75 % primäärienergiasta vielä vuonna 2030 – joten tilaa ja tilausta kaikille uusiutuville todella on .
Myös bioenergiaan liittyy kysymyksiä sen kestävyydestä . EU haluaa , että bioenergian kestävyys varmistetaan , vaikkakin bioenergian käyttö Suomessa ja EU-maissa on pääosin kestävällä pohjalla . Euroopan unionissa ei kuitenkaan ole yhtenäistä tulkintaa esimerkiksi kiinteän ja kaasumaisen bioenergian kestävyydestä – vielä .
PETRI CHARPENTIER PÄÄTOIMITTAJA
3 / 2016
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Vesa Laurila
ILMOITUSMYYNTI Paul Charpentier paul . charpentier @ publico . com
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Jari Peltoranta Matti Välimäki Heli-Maria Wiik
TILAAJAPALVELU puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ kustantajapalvelut . fi
KANNEN KUVA Olli Häkämies
PAINO PunaMusta Oy
www . enertec . fi
Aikakauslehtien Liiton jäsen
4 enertec 3 / 2016