”Aikaisemmin voimalaitosten
turbiineissa käytettiin öljyä voiteluaineena”, Kähkölä muistaa.
”Nykyisissä turbiineissa on
vesinapa, joten voiteluaineena
käytetään vettä. Tämä vähentää
öljyvuodon riskiä oleellisesti.”
Esimerkiksi useisiin Iijoen vesivoimalaitoksiin asennettiin uudenlaiset vesinapajuoksupyörällä
varustetut turbiinit, kun laitoksia
uusittiin 2000-luvun alkupuolella.
Alun perin laitokset rakennettiin
1960-luvulla.
”Suunnittelijoiden on löydettävä ja valittava sellaiset ratkaisut,
joissa haitat ovat mahdollisimman
pienet”, sanoo Kähkölä.
”Iijoen viidestä vesivoimalaitoksesta on nyt uusittu neljä, ja viideskin eli Raasakan laitos tulee
työn alle lähivuosina. Laitosten
sähköjärjestelmät, turbiinit ja juoksupyörät on käyty läpi. Muun
muassa generaattoreihin on tehty
laajoja korjauksia. Tähän mennessä korjaustöihin on vajaassa
kymmenessä vuodessa investoitu
noin 45 miljoonaa euroa.”
Uudempi tekniikka on myös
parantanut voimalaitosten toimintaa: perusparannusten jälkeen voimalaitoksista voidaan saada 20
megawattia (MW) lisää tehoa.
Suunnittelu jatkuu
Lähiaikoina Pohjolan Voima jatkaa
”
laitosten perusparannustyötä. ”Parhaillaan kunnostustyöt ovat käyn-
Oikein suunnitellulla
nissä Kokemäenjoen Melon laitok-
vesivoima
sessa Nokialla”, Kähkölä kertoo.
rakentamisella pystytään
leikkaamaan myös
tulvahuippuja.
”Pohjoisempana Isohaaran
vesivoimalaitoksen sähköautomaation uusiminen tulee ajankoh
taiseksi 2016–2017. Siellä ei kuitenkaan vielä tarvitse kunnostaa
pääkoneita.”
Kähkölä kertoo, että myös Kollajan tekojärven suunnitteluprojekti on Pohjolan Voimassa piirustuspöydällä. Hankkeen toteutuminen edellyttää kuitenkin muutoksia
koskiensuojelulakiin. n
50 enertec 3/ 2015