enertec 2/2018 - Page 46

investointi­ päätöksiä on myös julkistettu. ” Uusia Kova kasvu ei yllätä Uusiutuvan energian toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta toteaa, että kasvu ei tule yllätyksenä. ”Äänekoski lisää kahdella prosentilla uusiutuvien käyttöä Suomessa ja Naantali ehkä noin vajaan prosentin”, toteaa Alm, joka oli laatimassa tuoreinta TEM:n toimialakatsausta. Itse asiassa jo vuoden 2017 uusiutuvien ja fossiilisten käytön tilastoitiin olevan tasoissa, 36 % osuus molemmilla, hän lisää. ”Vuoden 2018 tilastoinnissa nuo luvut voivat siis olla jo parhaassa tapauksessa 38% uusiutuvat ja 34% fossiiliset. Mitään tarkkaa hetkeä sen tapahtumiselle ei voi antaa, koska tilastointimme kulkee vuositasolla”, toteaa Alm. Turku hyvässä vauhdissa Turun Seudun Energian Naantalin monipolttoainelaitos käyn- nistyi vuoden 2017 lokakuussa. Laitoksessa syntyy 396 MW energiaa, josta 146 MW on sähköä ja 250 MW lämpöä. Biopolttoaineiden tavoiteosuus alkuvaiheessa on 40 prosent- tia. Polttoaineen kokonaismäärän ollessa noin 2 700 GWh, tämä merkitsee noin 1 100 GWh:n biopolttoainemäärää – hakkeeksi muutettuna puhutaan reilusta miljoonasta irtokuutio- metristä. Uusia tuoreita investointipäätöksiä on myös julkistettu. Oulun Energia Oy rakennuttaa Laanilan teollisuusalueelle Ouluun uuden 215 megawatin monipolttoainevoimalaitoksen, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä; Vantaan Energia inves- Uusiutuvan energian toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. toi 53 miljoonaa euroa uuteen kuplapetikattilaan, jonka teho on 120 megawattia; Lahti Energian Kymijärvi III -voimalayksi- kön rakentaminen on jo käynnissä. Lämpö on ykkönen halventunut, koska tuulivoimaloiden yksikkökoot ovat TEM:n mukaan suurten kaupunkien energiainvestoinnit kasvaneet ja käyttö- ja kunnossa­pitokustannukset ovat ovat osin suuntautuneet pelkän lämmöntuotantolaitoksen laskeneet. Lisäksi tuulivoimaloiden käyttöasteet ovat aiempaa rakentamiseen. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuottaminen ei parempia nopean teknologisen kehityksen ansiosta. innosta kaupunkeja alhaisen sähkön markkinahinnan vuoksi. Sähkön alhainen hinta ja lauhdelaitosten yhä harvemmat Lisäksi sähköntuotannon mukaan liittäminen lisää merkittävästi käyttötunnit ovat jo johtaneet lauhdelaitosten sulkemisiin. energiatuotantolaitoksen investointikustannuksia. Käytöstä ovat poistuneet Tahkoluoto, Kristiinankaupunki, Inkoo Sähköntuotannon osalta globaali muutos aiheuttaa ja Mussalo sekä puolet Meri-Porin voimalasta on siirtynyt siirtymää uusiin tuotantomuotoihin, joiden muuttuvat tehoreserviin. Lisäksi kokonaan tehoreserviin on siirtynyt kustannukset ovat pienemmät ja samalla päästöt erittäin Haapaveden turvelauhdevoimalaitos. Sähkön tuotantotehoa alhaisella tasolla. Tuulisähkön tuotantokustannus on on näin poistunut noin 2 000 megawattia. 46 enertec   2 /  2018