enertec 2/2015 - Page 23

”VIIME AIKOINA energiayhtiöt ovat investoineet myös kivihiililaitteisiin”, harmittelee Kärki. Kun hän aloitti VTT:llä vuonna 2001, bioenergia oli mukavassa nosteessa ja kattiloihin kaipailtiin turpeen rinnalle puuta. Seuraavan 14 vuoden aikana on tapahtunut paljon, mutta lopullinen läpimurto antaa edelleen odottaa itseään. Vaikka ilmastonmuutos on noussut isosti agendalle, ei poliittinen toimintaympäristö ole vahvasti pyrkinyt ohjaamaan pois kivihiilen käytöstä. Tätä Kärki vähän ihmettelee: ”Biopolttoaineet edustavat kotimaista ja ympäristöystävällistä suuntaa. Ja monipolttoainekattilan etu onkin juuri varautuminen: ei olla yhden kortin varassa.” Missä poliittinen tahto? Kärjen mukaan kentällä tilanne on sekava, koska poliittinen ohjaus ei ole helposti ennustettavaa. Energiayhtiöitä on turha syyttää, jos ne epäröivät isojen investointien tekemistä – laitosten elinkaaret ovat vuosikymmeniä, jonka aikana toimintaympäristön tulisi olla paremmin nähtävissä. ”Ilmastonmuutos kuitenkin tarkoittaa sitä, että ekologisesti kestävämmät vaihtoehdot lyövät itsensä läpi tavalla tai toisella – jossain vaiheessa.” Kivihiili on tuontienergiaa, joka aiheuttaa merkittäviä ilmastopäästöjä. Euroopassa kivihiilen ystävät ovat käymässä vähiin ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa kaikki puolueet ovat sitoutuneet ajamaan alas kivihiilen käytön – ja onpa maan ilmasto- ja energiaministeri esittänyt kivihiilen vuoteen 2025 mennessä kieltävää lakiakin. Euroopassa päästökauppa on tärkein mekanismi CO2-päästöjen vähentämisessä. CO2-päästöt vähenevät kustannustehokkaimmin, jos jaossa olevien päästöoikeuksien määrää rajataan tiukemmalla EU:n ilmastopolitiikalla. Kivihiilen virtaamista Suomeen voisi myös hillitä kansallisella tukija veropolitiikalla. Tällä hetkellä ilmastopäästöjä aiheuttavien energiavaihtoehtojen hinta on niin alhainen, että investoinnit puhtaaseen teknologiaan eivät juuri etene. Helen kahden vaiheilla Energiayhtiöiden edelläkävijänä toimii Helen (entinen Helsingin Energia), jonka tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen Monipolttoainekattilat ovat lyöneet oman leimansa 2000-luvun energiakuvioihin, mutta tällä hetkellä kivihiilen halpa hinta hämmentää pelikenttää. VTT:n tiimipäällikkö Janne Kärki toteaa, että markkinatilanne on hankala: taantuman lisäksi myös eri vaihtoehtojen epäselvyys on saanut energiayhtiöt varovaisiksi investointien kanssa. toteuttamiseksi vaihtoehtona on joko rakentaa uusi voimalaitos Vuosaareen tai lisätä biomassan käyttöä Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. Ympäristöasiantuntija Pirjo Jantunen Heleniltä kertoo, että kumpikin vaihtoehto on teknisesti tot