”Pk-yritysten kannattaa
panostaa mittaavaan
kunnossapitoon – nyt
se on taloudellisesti
järkevää”
V
aihdetaanko teidän tuotantolaitoksessa laakereita ja muita
”Nyt sellaistenkin laitteiden valvonta on taloudellisesti järke-
osia huollon yhteydessä, vaikka ne olisivat vielä ehjiä – var-
vää, joita ei ennen kannattanut valvoa”, sanoo WeMaintin toimi-
muuden vuoksi? Olisitko kiinnostunut saamaan laitteiden kunnosta tietoa, jolla voisitte havaita rikkoutumisen ajoissa ja välttää
näin turhat tuotannon seisokit?
tusjohtaja Seppo Hyvönen.
Ratkaisut soveltuvat kaikille teollisuudenaloille ja kaikenkokoisiin yrityksiin, joissa on pyöriviä laitteita. Palvelu räätälöidään
Yleinen käsitys on, että mittaava kunnossapito on kallista ja
aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti yksittäisen laitteen valvon-
vain suurten yritysten ulottuvilla. WeMaint Solutions tarjoaa asiak-
nasta kokonaisiin tuotantolaitoksiin. WeMaint toimittaa myös on-
kailleen uudenlaista toimintamallia, joka mahdollistaa kunnonval-
line-järjestelmiä pienistä 6 mittauspisteen järjestelmistä laajempiin
vonnan värähtelymittaukset myös pk-yrityksille. Asiakas suorittaa
langattomiin ratkaisuihin. Ota yhteyttä!
mittauksia itsenäisesti ja tulokset analysoidaan etätyönä. Näin mittaustiheyttä voidaan kasvattaa matkakustannuksia aiheuttamatta.
Lisätietoja: www.wemaint.fi
Öljypitoisuuden mittaus käy kaikissa oloissa
V
esien öljypitoisuuden mittaus on teollisuuden keskeinen tar-
Tavallisin mittausalue on 0–200 ppm:ää eli miljoonasosaa.
ve. Tarkka pitoisuusarvo on oltava selvillä, oli kyse teollisuu-
Kiintoaineen mittausalue ulottuu 600 ppm:iin. Pasosen mukaan
den jäte-, lauhde- tai raakavedestä.
Saksalaisyhtiö Deckma Hamburg kehitti ensimmäisten jou-
mittausalue 0–200 ppm on normaalisti riittävä myös silloin, kun
vedessä on öljyn lisäksi vettä sameuttavaa kiintoainesta.
kossa öljypitoisuuden sähköisiä mittausmenetelmiä jo 1970-luvul-
Teknisen kehityksen ansiosta sameus ei enää vääristä mittaus-
la. Aluksi menetelmän selvästi tärkein käyttö kohdistui pilssive-
tuloksia, kuten aiemmissa tämän tekniikan kehitysvaiheissa. Tästä
simittauksiin. Nykyään kehittyneiden öljypitoisuusmittausten tar-
ominaisuudesta on hyötyä erityisesti mittauksista luonnonvesissä,
ve on tähdellisimmillään metsä- ja muussa prosessiteollisuudessa.
mutta myös teollisuuden vesipäästöjä analysoitaessa.
Myös Suomessa ensimmäiset, tuoreet sovellukset ovat näiltä aloilta.
Deckma Hamburgin valmistamien ja Labkotecin Suomessa
”Riippuu ’vesityypistä’, millainen mittari on sopivin. Eri mittari-
toimittamien öljypitoisuusmittarien toiminta perustuu valon siron-
tyypit eroavat toisistaan mittausalueeltaan, siis siitä, kuinka suuria öl-
takuvioiden vaihteluun erilaisissa öljy- ja kiintoainespitoisuuksis-
jypitoisuuksia voidaan mitata. Jonkin verran on eroja myös eri mallien
sa. Jos vesinäyte on samea, valo siroaa 90 asteen kulmassa. Yh-
lämpötilankestossa”, kertoo öljypitoisuusmittareita Suomen mark-
tä useampi mittaus eri sirontakulmissa ’paljastaa’ laitteelle öljy-
kinoille toimittavan Labkotec Oy:n tuotepäällikkö Tommi Pasonen.
pitoisuuden.
”Keveimmän mittarimallin mittausalue 0–10 ppm. Se yleensä
riittää silloin, kun öljypitoisuutta mitataan esimerkiksi voimalaitosten lauhdevedestä. Mittausalue 0–30 ppm puolestaan on riittävä
teollisuuden rutiinimittaustarpeisiin. Jos taas on syytä epäillä, että vet