enertec 2/2013 | Page 27

dettu viimeisen päälle – ja ainakin STUKin tuore maaraportti tukee kuvaa ”luokan mallioppilaasta”. Elokuussa STUK toimitti Kansainväliselle atomienergiajärjestölle IAEA:lle ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisen maaraporttinsa, jonka tarkoituksena on varmistaa että maassa ydinturvallisuus ja sen valvonta on korkealla tasolla. Sopijamaiden ydinturvallisuusviranomaiset laativat kolmen vuoden välein maaraportit, jotka käydään läpi vertaisarvioinnissa. Suomen maaraportti ei suurta draamaa tarjoa: STUKin johtopäätös on, että Suomi täyttää ydinturvallisuussopimuksen tavoitteet ja velvoitteet. Samalla esimerkiksi Loviisan ja Olkiluodon käyvien laitosten turvallisuutta on jatkuvasti parannettu ja viranomaisvaatimuksia on kehitetty huomioiden käyttökokemukset, turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen. Kuluneen kolmen vuoden raportointijakson merkittävimmät asiat Suomessa ovat olleet viranomaisohjeiston kokonaisuudistus, Fukushiman onnettomuuden seurauksena tehty turvallisuusarviointi suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla, IAEA:n järjestämä viranomaisvalvonnan arviointi sekä Olkiluoto 3:n rakentamisen jatkuminen. vat reaktoreitaan maailmalle, maassa on maissa olevia yhtiöitä – mm. laitevalmista- käynnissä laaja ydinvoiman rakennusoh- jia, rakentajia, suunnittelutoimistoja – lai- HARMAITA HIUKSIA jelma, jonka myötä uudet laitokset kor- tostoimituksen alihankkijoina. HARMAISTA HIUKSISTA vaavat Tšernobyl-tyyppiset reaktorit. Vaik- ”Lisäksi politiikkana on ottaa hyväk- Haasteitakin sentään vielä löytyy – tästä ka venäläiset ydinvoimalat ovat mielikuvis- si havaittuja yhtiöitä muuallakin alihankki- puolesta vastaavat mm. käyvien laitosten sa sangen heikossa hapessa, Laaksonen joiksi. Mahdollisuudet yhteistyön laajenta- ikääntyminen, digitaalisen automaation huomauttaa, että totuus on toinen: ve- miseen ovat siis tällä rintamalla.” luotettavuuden osoittaminen sekä osaa- näläisille reaktoreille on tehty perusteelli- Laaksonen huomauttaa, että perin- misen ja resurssien hallinta huomioiden set stressitestit ja uuteen laitekantaan on teisesti esimerkiksi Fortum on tehnyt mo- uudet laitoshankkeet ja nykyisten työnte- investoitu jo miljardi euroa. Käytönaikaisis- nenlaista yhteistyötä Venäjän ydinteolli- kijöiden eläköityminen. sa tarkastuksissa on tosin edelleen puuttei- suuden kanssa myös muualla kuin Lovii- STUKin uusi pääjohtaja Petteri Tiippa- ta, sen Laaksonen myöntää – tämä johtuu san laitoksen ympärillä. Fortumin harjoit- na ei halua nostaa yhtä haastetta yli mui- yksinkertaisesti siitä, että Venäjällä ei ole tama konsultointi on jatkuvaa, mutta niin den. Hänen mukaansa yhteinen nimittäjä – toistaiseksi – ollut riittävästi nykyaikai- pienimuotoista toimintaa, että uutiskyn- kaikille näille tekijöille on tavallaan osaa- sia ultraäänilaitteita metallin tutkimiseen. nys ylittyy harvakseen – mutta yhteistyöl- minen: lä on siis pitkät perinteet yritysmaailmassa. YHTEISTYÖTÄ ”Meillä on iso osaamispääoma pois- ”Lisäksi Suomen ja Venäjän turvalli- tumassa alalta ja uutta väkeä on tullut si- TIIVISTÄMÄSSÄ suusviranomaisten välinen yhteistyö on ol- sään opettelemaan”, Tiippana toteaa ja Millaista suomalais-venäläistä yhteistyötä lut ja on edelleen kiinteää.” lisää, että eläköitymisaalto iskee – ja on osittain jo iskenyt – samalla lailla itse alan on sitten odotettavissa? Laaksonen vastaa – yleisellä tasolla – että Rosatomin toimin- YDINLUOKAN MALLIOPPILAS yrityksiin kuin esimerkiksi STUKiin tai tapolitiikkaan kuuluu käyttää vientiprojek- Suomessa on totuttu ajattelemaan, että VTT:hen. teissaan mahdollisimman paljon kyseisissä täällä ydinvoimaan liittyvät asiat on hoi- ”Voimayhtiöillä itsellään on ensisijaienertec 2 / 2013 25