dettu viimeisen päälle – ja ainakin STUKin
tuore maaraportti tukee kuvaa ”luokan
mallioppilaasta”. Elokuussa STUK toimitti Kansainväliselle atomienergiajärjestölle IAEA:lle ydinturvallisuutta koskevan
yleissopimuksen mukaisen maaraporttinsa, jonka tarkoituksena on varmistaa että
maassa ydinturvallisuus ja sen valvonta on
korkealla tasolla. Sopijamaiden ydinturvallisuusviranomaiset laativat kolmen vuoden
välein maaraportit, jotka käydään läpi vertaisarvioinnissa.
Suomen maaraportti ei suurta draamaa tarjoa: STUKin johtopäätös on, että
Suomi täyttää ydinturvallisuussopimuksen
tavoitteet ja velvoitteet. Samalla esimerkiksi Loviisan ja Olkiluodon käyvien laitosten
turvallisuutta on jatkuvasti parannettu ja
viranomaisvaatimuksia on kehitetty huomioiden käyttökokemukset, turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen.
Kuluneen kolmen vuoden raportointijakson merkittävimmät asiat Suomessa ovat olleet viranomaisohjeiston kokonaisuudistus, Fukushiman onnettomuuden
seurauksena tehty turvallisuusarviointi suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla, IAEA:n järjestämä viranomaisvalvonnan arviointi sekä Olkiluoto 3:n rakentamisen jatkuminen.
vat reaktoreitaan maailmalle, maassa on
maissa olevia yhtiöitä – mm. laitevalmista-
käynnissä laaja ydinvoiman rakennusoh-
jia, rakentajia, suunnittelutoimistoja – lai-
HARMAITA HIUKSIA
jelma, jonka myötä uudet laitokset kor-
tostoimituksen alihankkijoina.
HARMAISTA HIUKSISTA
vaavat Tšernobyl-tyyppiset reaktorit. Vaik-
”Lisäksi politiikkana on ottaa hyväk-
Haasteitakin sentään vielä löytyy – tästä
ka venäläiset ydinvoimalat ovat mielikuvis-
si havaittuja yhtiöitä muuallakin alihankki-
puolesta vastaavat mm. käyvien laitosten
sa sangen heikossa hapessa, Laaksonen
joiksi. Mahdollisuudet yhteistyön laajenta-
ikääntyminen, digitaalisen automaation
huomauttaa, että totuus on toinen: ve-
miseen ovat siis tällä rintamalla.”
luotettavuuden osoittaminen sekä osaa-
näläisille reaktoreille on tehty perusteelli-
Laaksonen huomauttaa, että perin-
misen ja resurssien hallinta huomioiden
set stressitestit ja uuteen laitekantaan on
teisesti esimerkiksi Fortum on tehnyt mo-
uudet laitoshankkeet ja nykyisten työnte-
investoitu jo miljardi euroa. Käytönaikaisis-
nenlaista yhteistyötä Venäjän ydinteolli-
kijöiden eläköityminen.
sa tarkastuksissa on tosin edelleen puuttei-
suuden kanssa myös muualla kuin Lovii-
STUKin uusi pääjohtaja Petteri Tiippa-
ta, sen Laaksonen myöntää – tämä johtuu
san laitoksen ympärillä. Fortumin harjoit-
na ei halua nostaa yhtä haastetta yli mui-
yksinkertaisesti siitä, että Venäjällä ei ole
tama konsultointi on jatkuvaa, mutta niin
den. Hänen mukaansa yhteinen nimittäjä
– toistaiseksi – ollut riittävästi nykyaikai-
pienimuotoista toimintaa, että uutiskyn-
kaikille näille tekijöille on tavallaan osaa-
sia ultraäänilaitteita metallin tutkimiseen.
nys ylittyy harvakseen – mutta yhteistyöl-
minen:
lä on siis pitkät perinteet yritysmaailmassa.
YHTEISTYÖTÄ
”Meillä on iso osaamispääoma pois-
”Lisäksi Suomen ja Venäjän turvalli-
tumassa alalta ja uutta väkeä on tullut si-
TIIVISTÄMÄSSÄ
suusviranomaisten välinen yhteistyö on ol-
sään opettelemaan”, Tiippana toteaa ja
Millaista suomalais-venäläistä yhteistyötä
lut ja on edelleen kiinteää.”
lisää, että eläköitymisaalto iskee – ja on
osittain jo iskenyt – samalla lailla itse alan
on sitten odotettavissa? Laaksonen vastaa
– yleisellä tasolla – että Rosatomin toimin-
YDINLUOKAN MALLIOPPILAS
yrityksiin kuin esimerkiksi STUKiin tai
tapolitiikkaan kuuluu käyttää vientiprojek-
Suomessa on totuttu ajattelemaan, että
VTT:hen.
teissaan mahdollisimman paljon kyseisissä
täällä ydinvoimaan liittyvät asiat on hoi-
”Voimayhtiöillä itsellään on ensisijaienertec 2 / 2013
25