SYSTEEMINEN HAASTE , SYSTEEMISET RATKAISUT
TOIMITUKSELTA
SYSTEEMINEN HAASTE , SYSTEEMISET RATKAISUT
Energia-alan murros on siinä määrin tuttu teema , että oli vain ajan kysymys , että se saisi oman ” Suomi-Areenan ”. Energiamurrosareenan pistivät lopulta pystyyn Sitra ja strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Smart Energy Transition -hanke.
Energiamurrosareenalla eri alojen asiantuntijoista koottu 23 henkilön ryhmä pohti kansallisesti tärkeää kysymystä : miten Suomi voi menestyä globaalissa energiamurroksessa ? Marraskuussa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäselle luovutettu loppuraportti sisältää ehdotuksia Suomen ilmasto- ja energiavisioksi , tavoitteiksi , muutospoluiksi ja toimenpiteiksi ajalle 2018 – 2030 .
Energiamurros tuo mukanaan jättimäisen luovan tuhon , joka on väistämätön osa muutosta . Esimerkiksi asuminen , liikkuminen ja arjen kulutus mullistuvat . Energiamurroksessa liiketoimintamallit uudistuvat ja perinteisten toimialojen rajat rikkoutuvat .
Koska globaali ilmastokriisi on systeeminen haaste , myös ratkaisujen on oltava systeemisiä . Kyse ei ole siitä , tuotetaanko energia fossiilisilla vai uusiutuvilla polttoaineilla , vaan yhteiskuntien kokonaisvaltaisesta transformaatiosta vähähiilisiksi ja resurssiviisaiksi . Edelläkävijät pärjäävät tässä paremmin kuin perässähiihtäjät .
Maailmanlaajuisesti tilanne on synkkä . Hyvän kuvan ilmastokriisin luonteesta saa tarkastelemalla globaalia hiilibudjettia , jolla tarkoitetaan sitä ilmastopäästöjen määrää , joka voidaan tuprutella ilmoille aiheuttamatta korvaamattomia vaurioita . Nykyisillä päästöillä hiilibudjetti kahden asteen ilmaston lämpenemiseen täyttyy noin 15 vuodessa . Päästöjen alasajolla nollaan – tai kernaammin negatiivisiksi – on tulipalokiire . Lisäksi Sitran johtaja Mari Pantsar huomautti Energiamurrosareenan loppuseminaarissa , että Suomen bioenergiavetoinen energiastrategia ei tällä hetkellä huomioi hiilinielujen kasvattamista tarpeeksi hyvin .
Ilmastokriisin kääntöpuoli on kuitenkin varsin kiinnostava . IEA : n arvion mukaan Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano synnyttää 13 500 miljardin dollarin markkinan vähähiilisille ratkaisuille vuoteen 2030 mennessä . Suomella on kaikki edellytykset saavuttaa kokoaan suurempi osuus näiltä kasvumarkkinoilta – mutta itsestään ei mikään pala kakusta lohkea .
Suomella ei ole omaa virallista energia- ja ilmastovisiota . Murrosareenassa jonkinlainen hahmotelma kuitenkin saatiin : ” Vuonna 2030 Suomi on proaktiivinen suunnannäyttäjä , joka tarjoaa johtavia ratkaisuja globaaleihin ympäristö- ja energiasektorin haasteisiin . Suomi hyödyntää digitalisaation , uusien palveluiden , kansalaisten osallistumisen sekä uusimman tutkimuksen tarjoamat mahdollisuudet .”
Nykyisellään esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöä pyritään energia- ja ilmastostrategian sekä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti lisäämään nykyisestä . Suomen vuodelle 2020 asetettu EU : n uusiutuvan energian direktiivin mukainen 38 prosentin tavoite energian loppukulutuksesta ylitettiin etuajassa jo vuonna 2014 .
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia – päivitetty vuonna 2016 – asettaa tavoitteeksi uusiutuvan energian osalta , että sen osuus loppukulutuksesta yltää noin 50 prosenttiin ja energian hankinnan omavaraisuus 55 prosenttiin .
Uusiutuvan energian käytössä Suomi kuuluu EU-maiden kärkijoukkoon yhdessä Ruotsin , Latvian ja Itävallan kanssa . Maissa on kuitenkin eroja : Suomessa uusiutuvan energian painopiste on selkeästi puussa ja bioperäisissä kierrätyspolttoaineissa , kun taas Ruotsissa ja Itävallassa uusiutuvan energian tuotannosta merkittävä osa on vesivoimaa .
EU : n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen . Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 3 – 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus .
PETRI CHARPENTIER PÄÄTOIMITTAJA
1 / 2018
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Paul Charpentier
ILMOITUSMYYNTI Robert Jaakkola robert . jaakkola @ publico . com
Jaakko Lätti jaakko . latti @ publico . com
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Vappu Virtanen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Jari Peltoranta
TILAAJAPALVELU puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com
KANNEN KUVA GreenEnergy Finland Oy
PAINO PunaMusta Oy
www . enertec . fi
4 enertec 1 / 2018