enertec 1/2016 | Page 35

PIPO-ASETUS PURISTAA VARA- JA HUIPPUKATTILOITA Lämpölaitosten kohdalla oman lukunsa muodostavat niin sanotut varakattilat, joita käytetään yleensä alle 500 tuntia vuodessa - eli silloin, kun tarvitaan lisätehoa vaikkapa kovilla pakkasilla tai kun varsinainen laitos on syystä tai toisesta poissa pelistä. Varakattiloissa poltetaan tällöin tyypillisimmin raskasta polttoöljyä. Vapo Oy:n tuotantojohtaja Jouko Latvakangas huomauttaa, män lisäksi muun muassa säiliö, johon voidaan johtaa vahin- että varakattiloiden käyttöä tulee muuttamaan erityisesti kan- kotilanteessa rekan suurimman säiliölohkon öljymäärä. sallinen lainsäädäntö, ns. PIPO-asetus. Puhetta on ollut myös MCP-direktiivin ja PIPO-asetuksen yhteensovittamisesta. ”PIPO-määräysten perusteella varalaitoksissa ei voi enää Hänen mielestään on kohtuutonta, että tankkausaluemääräykset on ulotettu koskemaan myös varakattiloita. ”Varakattilan tankkauspaikalla saattaa käydä tankkiauto polttaa vuoden 2018 alusta lähtien raskasta polttoöljyä. Sil- ehkä kerran vuodessa tai vaikkapa vain kerran kolmessa vuo- loin siirrytään kevyeen polttoöljyyn tai muuhun vähärikkiseen dessa. Siitä huolimatta vaaditaan lähes 100 000 euroa jär- polttoaineeseen, mikä tuo lisää kustannuksia noin 20 euroa jestelmää, siltä varalta, että auto menisi juuri silloin rikki. Har- megawattitunnilta.” voin toistuvat tankkaukset voidaan kyllä varmistaa muullakin Latvakangas nostaa erityisesti esiin PIPO-asetuksen määräykset varakattilalaitosten tankkausalueista. PIPO-asetuksen ja kemikaalilainsäädännön mukaan tankkausalueen alla pitää olla erikoispinnoituksen ja kaivojärjestel- tavoin”. ”Tällaisissa tilanteissa tarvitaan ympäristö- ja pelastusviranomaisilta harkintaa, maalaisjärjen käyttöä”, Jouko Latvakangas painottaa. n KUVA: VAPO 1 / 2016 enertec 1-2016.indd 33  enertec 33 15/01/16 15:59