enertec 1/2016 - Page 27

KUVA: FORTUM AURINKOENERGIAN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA TEKSTI: JENNI LATIKKA, ANDERS LINDFORS JA PENTTI PIRINEN KUVA: FORTUM Kiinnostus aurinkoenergian hyödyntämiseen on viime vuosina kasvanut niin kotitalouksien kuin kuntien ja yritystenkin osalta. Hyvä niin, sillä Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä entisestään ja kasvattaa energiaomavaraisuutta. Älykkäiden sähköverkkojen myötä aurinkoenergian käyttöä voidaan hyödyntää monipuolisemmin, mutta mitä tietoa tarvitaan aurinkoenergian tehokkaaseen käyttöön ja suunnitteluun? AURINKOENERGIA ON säästä, etenkin pilvisyydestä, ja vuodenajasta riippuvainen energiantuotantomuoto. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kasvutavoitteiden vuoksi useassa kunnassa ja yrityksessä pohditaan aurinkoenergian hyödyntämistä. Tämän myötä esimerkiksi uusilla asuinalueilla voi tulevaisuudessa olla hyvinkin paljon aurinkoenergiaa käytössä ja siten luoda oman energiajärjestelmän. Mutta mitä tietoa aurinkoenergian suunnittelussa tarvitaan, että investoinnit olisivat mahdollisimman kannattavia ja toisaalta, miten sähköverkkoa voidaan hallita tehokkaammin, ettei pilvisyyden mukaan vaihtelevasta energiantuotantomuodosta aiheudu ongelmia sähköjärjestelmien hallintaan? Näitä varten tarvitaan tietoa auringonsäteilystä ja pilvisyydestä eri aikaskaalassa, ilmastollisesti ja lähituntien ennusteina. Auringonsäteilyn ilmastollinen jakauma Suomessa Aurinkoenergian suunnittelu alkaa saatavilla olevasta potentiaalista ja tarpeesta sopivan energiatuotantojärjestelmän mitoittamiseksi. Suomessa keskimääräinen auringonsäteilyn vuosikertymä on hyvin tiedossa, jonka avulla voidaan arvioida aurinkoenergiatuotanto. Etelässä vuosikertymä on noin 1000 kWh/m2 ja pohjoisessa 700 kWh/m2 (kuva 1). Myös aurinkoenergian tuotannon vaihtelu eri vuodenaikoina otetaan suunnittelussa huomioon. Useimmiten tiedot auringonsäteilystä perustuvat Ilmatieteen laitoksen maanpintamittauksiin, joita tehdään ympäri Suomea noin 30 eri paikkakunnalla. Yksityiskohtaisempaa tietoa on kuitenkin saatavilla ja niiden myötä suurten aurinkoenergiajärjestelmien suunnitteluun voidaan tuoda enemmän varmuutta. Kuva 1. Keskimääräinen auringonsäteilyjakauma maanpintamittauksista laskettuna. Kuva: Ilmatieteen laitos 1 / 2016 enertec 1-2016.indd 25  enertec 25 15/01/16 15:58