enertec 1/2013 - Page 26

Kuva: Ari Mononen turmat tai -vahingot – kuten kuorma-autojen nosturien osuminen ilmajohtoihin – vähentyvät maakaapeloinnin myötä. Myös myrskyjen aiheuttamat häiriöt käyvät harvinaisemmiksi. Toisaalta voi olla, että kaivutöissä vahingot lisääntyvät.” Koko Suomessa maakaapelointia on tähän mennessä toteutettu vielä aika vähän, kaupunkien keskusta-alueita lukuun ottamatta. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. ”Jos Helsingissä on kaivettu maahan lähes sata prosenttia kaapeleista, niin toisaalta ta as esimerkiksi Pohjois-Karjalan tai Kainuun suunnalla osuudet voivat olla hyvinkin pienet”, Lindberg arvelee. ”Jakeluverkon keskijännitekaapelointi on edennyt aika hitaasti, mutta nyt se on vauhdittumassa. Vuonna 2011 maakaapeloinnin osuus oli sentään jo 12 prosenttia keskijänniteverkosta. Pienjänniteverkostossa, joka on lähimpänä kiinteistöjä, sähkökaapeleista on jo kolmasosa maan sisällä.” Maakaapelointi lisää verkon rakennuskustannuksia jonkin verran. Samalla myrskyjen aiheuttamien suurhäiriöiden kustannukset kuitenkin pienenevät. ”Maakaapeloinnin olennainen tavoite on pienentää sähkökatkoksista aiheutuvia haittoja ja katkojen kestoa. Vuonna 2010 oli kesämyrskyjä, ja vuodenvaihteen 2011–2012 tapaninpäivän myrskyissä metsää kaatui monin paikoin linjojen päälle. Jos johdot saadaan kaapeloitua maan alle, niin verkot eivät enää ole niin herkkiä myrs- Energiateollisuus ry:n Pertti Lindbergin mukaan nykyaikaisissa etäluettavissa sähkömittareissa on analysointiominaisuuksia, joilla verkkojen turvallisuutta voidaan parantaa. kytuhoille”, Lindberg tähdentää. SÄHKÖMITTARIT TURVALAITTEINA Myrskyjen rikkomat sähkölinjat voivat olla T apaturmatilastojen mukaan kahden ”Kaiken kaikkiaan kuolemaan johta- sähköturvallisuusriski, jos maahan putoaa vuoden jaksolla heinäkuusta 2007 ke- via tapaturmia sattuu aika harvoin”, hän jännitteisiä sähköjohtoja. Vaurioituneissa toteaa. sähköverkoissa saattaa myös esiintyä niin säkuuhun 2009 kukaan ei kuollut Suomessa sähköiskuun. Sen sijaan kolmen seuraa- sanottu nollavika, joka aiheuttaa vaaraa van vuoden aikana sähkötapaturmissa on JOHDOT MAAN ALLE menehtynyt seitsemän henkilöä. Lindberg muistuttaa, että sähkönjakelu- ”Suomessa pienjänniteverkossa käy- verkkoja siirretään koko ajan yhä enem- tetään AMKA-johtoa, jossa kannatusvai- män maan alle. jeria käytetään nollajohtimena. Jos se Toisaalta aikaisemmin, vuosina 2004–2006, sähköön kuoli Suomessa pe- kiinteistöjen sähköverkoissa. ”Maakaapeloinnissa riskit ovat eri- katkeaa ja jos maadoitukset eivät ole ny- Johtava asiantuntija Pertti Lindberg laisia kuin ilmajohdoissa. Toivon mukaan kyisten standardien mukaiset, niin kiinteis- Energiateollisuus ry:stä arvioi, että jakelu- asioissa ollaan kuitenkin menossa turvalli- töissä saattaa tulla riskitilanteita”, Lind- verkkojen sähköturvallisuustilanne on tä- sempaan suuntaan.” berg selostaa. räti 12 ihmistä. tä nykyä varsin hyvällä tolalla. 24 enertec 1 / 2013 ”Joka tapauksessa ilmajohtotapa- Joskus pienjänniteverkon nollavian