Kuva: Ari Mononen
turmat tai -vahingot – kuten kuorma-autojen nosturien osuminen ilmajohtoihin –
vähentyvät maakaapeloinnin myötä. Myös
myrskyjen aiheuttamat häiriöt käyvät harvinaisemmiksi. Toisaalta voi olla, että kaivutöissä vahingot lisääntyvät.”
Koko Suomessa maakaapelointia on
tähän mennessä toteutettu vielä aika vähän, kaupunkien keskusta-alueita lukuun
ottamatta. Alueelliset erot ovat kuitenkin
suuria.
”Jos Helsingissä on kaivettu maahan
lähes sata prosenttia kaapeleista, niin toisaalta ta as esimerkiksi Pohjois-Karjalan tai
Kainuun suunnalla osuudet voivat olla hyvinkin pienet”, Lindberg arvelee.
”Jakeluverkon keskijännitekaapelointi on edennyt aika hitaasti, mutta nyt se on
vauhdittumassa. Vuonna 2011 maakaapeloinnin osuus oli sentään jo 12 prosenttia keskijänniteverkosta. Pienjänniteverkostossa, joka on lähimpänä kiinteistöjä,
sähkökaapeleista on jo kolmasosa maan
sisällä.”
Maakaapelointi lisää verkon rakennuskustannuksia jonkin verran. Samalla myrskyjen aiheuttamien suurhäiriöiden
kustannukset kuitenkin pienenevät.
”Maakaapeloinnin olennainen tavoite on pienentää sähkökatkoksista aiheutuvia haittoja ja katkojen kestoa. Vuonna
2010 oli kesämyrskyjä, ja vuodenvaihteen
2011–2012 tapaninpäivän myrskyissä metsää kaatui monin paikoin linjojen päälle.
Jos johdot saadaan kaapeloitua maan alle,
niin verkot eivät enää ole niin herkkiä myrs-
Energiateollisuus ry:n Pertti Lindbergin mukaan nykyaikaisissa etäluettavissa sähkömittareissa
on analysointiominaisuuksia, joilla verkkojen turvallisuutta voidaan parantaa.
kytuhoille”, Lindberg tähdentää.
SÄHKÖMITTARIT TURVALAITTEINA
Myrskyjen rikkomat sähkölinjat voivat olla
T
apaturmatilastojen mukaan kahden
”Kaiken kaikkiaan kuolemaan johta-
sähköturvallisuusriski, jos maahan putoaa
vuoden jaksolla heinäkuusta 2007 ke-
via tapaturmia sattuu aika harvoin”, hän
jännitteisiä sähköjohtoja. Vaurioituneissa
toteaa.
sähköverkoissa saattaa myös esiintyä niin
säkuuhun 2009 kukaan ei kuollut Suomessa sähköiskuun. Sen sijaan kolmen seuraa-
sanottu nollavika, joka aiheuttaa vaaraa
van vuoden aikana sähkötapaturmissa on
JOHDOT MAAN ALLE
menehtynyt seitsemän henkilöä.
Lindberg muistuttaa, että sähkönjakelu-
”Suomessa pienjänniteverkossa käy-
verkkoja siirretään koko ajan yhä enem-
tetään AMKA-johtoa, jossa kannatusvai-
män maan alle.
jeria käytetään nollajohtimena. Jos se
Toisaalta
aikaisemmin,
vuosina
2004–2006, sähköön kuoli Suomessa pe-
kiinteistöjen sähköverkoissa.
”Maakaapeloinnissa riskit ovat eri-
katkeaa ja jos maadoitukset eivät ole ny-
Johtava asiantuntija Pertti Lindberg
laisia kuin ilmajohdoissa. Toivon mukaan
kyisten standardien mukaiset, niin kiinteis-
Energiateollisuus ry:stä arvioi, että jakelu-
asioissa ollaan kuitenkin menossa turvalli-
töissä saattaa tulla riskitilanteita”, Lind-
verkkojen sähköturvallisuustilanne on tä-
sempaan suuntaan.”
berg selostaa.
räti 12 ihmistä.
tä nykyä varsin hyvällä tolalla.
24
enertec 1 / 2013
”Joka tapauksessa ilmajohtotapa-
Joskus pienjänniteverkon nollavian