enertec 1/2013 - Page 22

ettei jakeluverkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman vuoksi asemakaava-alueilla aiheuttaisi yli kuutta tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Muualla alueella katkos ei saisi kestää yli 24 tuntia. Jakeluverkonhaltijan olisi täytettävä vaatimukset vastuualueellaan 15 vuoden ku- Kuva: Fortum Oyj / Roni Rekomaa telu, rakentaminen ja ylläpito sellaiseksi, luessa lain voimaantulosta eli näillä näkymin 31.12.2027 mennessä. Jo 31.12.2019 mennessä näiden vaatimusten on täytyttävä 50 prosentilla jakeluverkon haltijan asiakkaista ja 31.12.2023 mennessä vähintään 75 prosentilla. Laki ei sinällään pakottaisi verkonhaltijoita maakaapelointiin, vaan käytetyt tekniset ratkaisut olisivat heidän itsensä päätettävissä. Käytännössä tavoitteeseen päästäkseen täytyy nostaa jakeluverkkojen keskijännite- ja pienjännitejohtojen maakaapeloinnin merkittävää nostamista nykyiseen verrattuna. Lisäksi Energiateollisuus ry antoi jäsenyrityksilleen 27.8.2010 suosituksen, jossa määriteltiin toimitusvarmuuden tavoitetaso vuodelle 2030. Se poikkeaa työja elinkeinoministeriön lakimuutoksesta siten, että tavoitetaso perustuu kokonaiskeskeytysaikaan, joka olisi kaupunkikeskustoissa enintään yksi tunti vuodessa, taa- Ratkaisuksi on ehdotettu keskitettyä tieto- män kaksisuuntaista. Yhdeksi avainkysy- jamissa enintään kolme tuntia vuodessa pankkia maanalaisten kaapeli- ja johtover- myksesi voi nousta silloin pientuotannon ja maaseudulla enintään kuusi tuntia vuo- kostojen sijainnista. syöttötariffi, joka voi johtaa merkittävään verkon kuormitukseen. dessa. Näistä voisi poiketa kerran kolmes- Pekka Verhon mukaan johtojen si- sa vuodessa erityisen vaikeissa yksittäista- jaintiedot ovat perinteisesti kohtuullisen ”Esimerkiksi Saksassa on noussut pauksissa tai laajan suurhäiriön vuoksi. hyvin verkonhaltijoiden tiedossa, ja jat- haasteeksi verkon ylikuormittuminen run- Maakaapelikaan ei ole ylläpidon kan- kossa tietoja tuodaan yhä paremmin saa- saan talokohtaisen aurinkosähkötuotan- nalta täysin huoleton ratkaisu. Professori taville niille, joiden toimintaan maakaape- non vuoksi”, Verho huomauttaa. Pekka Verhon mukaan kaapeleiden elin- leiden sijainti voi vaikuttaa. Professori Verho näkee myös sellaisen mahdollisuuden, että sähköverkko voi kaaren aikainen kunnon seuranta ja ylipäätään elinkaaren arviointi on huomat- KOHTI OMAVARAISUUTTA? joskus tulevaisuudessa muuttua tarpeetto- tavan haastavaa. Verho painottaa, että maakaapeloinnin li- maksi, tai ainakaan sen luotettavuuden ke- ”Nykyisin asennettavien muovieris- sääminen ei ole ainoa ratkaisu, jolla suun- hittämiselle ei ole jossakin vaiheessa enää teiden käytöstä on vasta muutaman vuo- nitteilla olevan lakimuutoksen vaatimuk- välttämättä perusteita. Tämä voisi olla to- sikymmenen kokemus. Tästä syystä ei osa- set voidaan täyttää. Hänen mielestään dellisuutta, jos kehitys kulkisi kohti säh- ta vielä kovin tarkkaan sanoa, että onko myös viankorjausprosessin kehittäminen köomavaraisuutta varsinkin haja-asutus- maakaapelin elinkaari 30, 50 vai 70 vuot- on eduksi. Lisäksi asiakkaiden varautumis- alueilla. ta”, Verho valottaa maakaapeleihin liitty- ta sähkökatkoksiin voisi edelleen kehittää, ”Asiakkaat voisivat pärjätä hyvin viä haasteita. ja se saattaisi olla monessa tapauksessa jo- omavaraisen järjestelmän turvin varsin pit- Lisäksi esimerkiksi Koneyrittäjien liitto pa edullisin vaihtoehto yhteiskunnallisesti. känkin katkon ajan. Näinhän asia on jo nyt on tuonut esille huolensa siitä, että koor- Sähköverkon kehityksessä on vielä esimerkiksi monilla maatiloilla. Ääritapauk- dinoimaton maakaapeleiden asentaminen kaiken päälle otettava huomioon uusiu- vaikeuttaa myöhemmin maanrakennus- tuvien energioiden lisääntyminen, minkä töitä ja aiheuttaa turhia kaapelivahinkoja. myötä teho on jakeluverkossa yhä enem- 20 enertec 1 / 2013 sessa ei tarvittaisi verkkoa lainkaan.” JARKKO BÖHM