enertec 1+2/2019 - Page 14

” Keskeisistä politiikkatoimista ja sääntelystä on sovittava pikaisesti. kiksi fossiiliset polttoaineet tulee korvata biomassalla sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja teräksen tuotanto muuttaa hii­ lettömäksi sähköistämällä masuunit valokaariuuniksi (ja kor­ vaamalla koksi vedyllä). Kustannustehokkaita keinoja voi löytyä myös esimerkiksi maataloudesta, kuluttajien käyttäytymisen muutoksista, kierto­ taloudesta tai materiaalikiertojen tehostamisesta. Janne Peljon mukaan raportti nojaa siihen, että teknolo­ gian kehitys jatkuu ripeänä. Toinen asia on aikajänne: ”Kahdessatoista vuodessa on mahdollista saada paljon aikaan. Raportin viesti on sikäli hyvin positiivinen, että pääs­ tövähennystavoitteisiin voidaan päästä tavalla, joka ei ole taloudellisesti ollenkaan mahdoton. Investointeja se toki vaa­ tii”, hän pohtii. Puolalaiset pelisäännöt Joulukuussa pidettiin Katowicen ilmastokokous, jossa hyväk­ Sähköautolla baanalle syttiin sääntökirja, joka määrittää Pariisin ilmasto­sopimuksen McKinseyn raportti laskee, että täyssähköautojen ja ladatta­ käytännön toteuttamista. Janne Peljo pitää tätä tärkeänä aske­ vien hybridien määrä kasvaa nykyisestä noin 11 000 autosta leena: jopa 800 000:een vuoteen 2030 mennessä. Sähköautojen vallankumous ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan paikalliset jakeluverkot on ensinnäkin saatava sille tasolle, että ne voivat ”Nyt saatiin samat säännöt kaikille, mikä mahdollistaa sen, että globaalit ilmastotoimet voivat edetä.” Lisäksi joulukuun lopussa tuli tieto, että Suomi aikoo – palvella suuria määriä sähköautoja. Lisäksi on mahdollistet­ EU:n tulevana puheenjohtajamaana – ajaa merkittävää kiris­ tava sähköautojen akkujen hyödyntäminen sähköverkon kuor­ tystä EU:n päästövähennystavoitteisiin. Kahdeksan eduskun­ mituksen tasaamisessa. tapuolueen voimin julistettiin, että vuoteen 2030 mennessä Raportti katsoo, että sähköautojen latausinfrastruktuuria päästöjen tulisi pudota EU:ssa vähintään 55 prosenttia vuo­ tulee laajentaa seuraavien viiden vuoden aikana: yksityisten teen 1990 verrattuna. Voimassa oleva tavoite on 40 prosent­ latauspisteiden lisäksi on asennettava yli 100 000 uutta jul­ tia 2030 mennessä. kista latauspistettä. Vaaditun investoinnin arvo on karkeasti arvioiden 1,5 miljardia euroa. Puolueiden linjauksen mukaan EU:n päästövähennys­ tavoitteita tiukentavat lisätoimet tulee painottaa päästökauppa­ sektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti Viimeinen kymppi on vaikein vähähiilisyyttä. Tuulivoiman ja sähköautoilun vetämänä Suomi voi siis puo­ littaa päästönsä vuoden 1990 vertailutasosta. Mutta tavoite­ Suomi kelpaa esikuvaksi han ei ole 50 prosentin, vaan 60 prosentin vähennys. Entä sit­ Roolia voi Suomi ottaa muutenkin kuin EU:ssa nuijan varressa. ten ne keinot, joilla katetaan se puuttuva 10 prosenttiyksikköä Peljon mukaan Suomessa on esimerkiksi ”äärimmäisen teho­ päästövähennyksistä? – Ne ovatkin sitten kalliimpia ja epä­ kas” energiajärjestelmä, josta muu maailma voi ottaa oppia. varmempia. Selvityksessä käytetyn mallin mukaan kustannus­ tehokkain ratkaisu on entistä vähähiilisempi teollisuus: esimer­ 14 enertec   1–2 /  2019 ”Kotimainen energiateollisuus on tehnyt jo aikaa sitten tarkan havainnon siitä, mihin ollaan menossa ja on hyvässä