”
Keskeisistä
politiikkatoimista
ja sääntelystä on
sovittava pikaisesti.
kiksi fossiiliset polttoaineet tulee korvata biomassalla sähkön
ja lämmön yhteistuotannossa ja teräksen tuotanto muuttaa hii
lettömäksi sähköistämällä masuunit valokaariuuniksi (ja kor
vaamalla koksi vedyllä).
Kustannustehokkaita keinoja voi löytyä myös esimerkiksi
maataloudesta, kuluttajien käyttäytymisen muutoksista, kierto
taloudesta tai materiaalikiertojen tehostamisesta.
Janne Peljon mukaan raportti nojaa siihen, että teknolo
gian kehitys jatkuu ripeänä. Toinen asia on aikajänne:
”Kahdessatoista vuodessa on mahdollista saada paljon
aikaan. Raportin viesti on sikäli hyvin positiivinen, että pääs
tövähennystavoitteisiin voidaan päästä tavalla, joka ei ole
taloudellisesti ollenkaan mahdoton. Investointeja se toki vaa
tii”, hän pohtii.
Puolalaiset pelisäännöt
Joulukuussa pidettiin Katowicen ilmastokokous, jossa hyväk
Sähköautolla baanalle syttiin sääntökirja, joka määrittää Pariisin ilmastosopimuksen
McKinseyn raportti laskee, että täyssähköautojen ja ladatta käytännön toteuttamista. Janne Peljo pitää tätä tärkeänä aske
vien hybridien määrä kasvaa nykyisestä noin 11 000 autosta leena:
jopa 800 000:een vuoteen 2030 mennessä. Sähköautojen
vallankumous ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan paikalliset
jakeluverkot on ensinnäkin saatava sille tasolle, että ne voivat
”Nyt saatiin samat säännöt kaikille, mikä mahdollistaa
sen, että globaalit ilmastotoimet voivat edetä.”
Lisäksi joulukuun lopussa tuli tieto, että Suomi aikoo –
palvella suuria määriä sähköautoja. Lisäksi on mahdollistet EU:n tulevana puheenjohtajamaana – ajaa merkittävää kiris
tava sähköautojen akkujen hyödyntäminen sähköverkon kuor tystä EU:n päästövähennystavoitteisiin. Kahdeksan eduskun
mituksen tasaamisessa. tapuolueen voimin julistettiin, että vuoteen 2030 mennessä
Raportti katsoo, että sähköautojen latausinfrastruktuuria
päästöjen tulisi pudota EU:ssa vähintään 55 prosenttia vuo
tulee laajentaa seuraavien viiden vuoden aikana: yksityisten teen 1990 verrattuna. Voimassa oleva tavoite on 40 prosent
latauspisteiden lisäksi on asennettava yli 100 000 uutta jul tia 2030 mennessä.
kista latauspistettä. Vaaditun investoinnin arvo on karkeasti
arvioiden 1,5 miljardia euroa.
Puolueiden linjauksen mukaan EU:n päästövähennys
tavoitteita tiukentavat lisätoimet tulee painottaa päästökauppa
sektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti
Viimeinen kymppi on vaikein
vähähiilisyyttä.
Tuulivoiman ja sähköautoilun vetämänä Suomi voi siis puo
littaa päästönsä vuoden 1990 vertailutasosta. Mutta tavoite Suomi kelpaa esikuvaksi
han ei ole 50 prosentin, vaan 60 prosentin vähennys. Entä sit Roolia voi Suomi ottaa muutenkin kuin EU:ssa nuijan varressa.
ten ne keinot, joilla katetaan se puuttuva 10 prosenttiyksikköä Peljon mukaan Suomessa on esimerkiksi ”äärimmäisen teho
päästövähennyksistä? – Ne ovatkin sitten kalliimpia ja epä kas” energiajärjestelmä, josta muu maailma voi ottaa oppia.
varmempia. Selvityksessä käytetyn mallin mukaan kustannus
tehokkain ratkaisu on entistä vähähiilisempi teollisuus: esimer
14 enertec 1–2 / 2019
”Kotimainen energiateollisuus on tehnyt jo aikaa sitten
tarkan havainnon siitä, mihin ollaan menossa ja on hyvässä