TIIVISTELMÄT
Tulevaisuuden työelämä/koulu - sivulla 24 - 31
Super Christer pohtii tulevaisuuden työelämää ja koulutusta viitan kanssa ja ilman. Hän yrittää olla humoristinen unohtamatta teoreettista tietoa. Hän on lukenut kirjoja, blogeja, kirjoja, joissa enemmän tai vähemmän itse itsensä nimittäneet asiantuntijat kilpailevat kuvaamaan, miten kaikki muuttuu - ja kuinka nopeasti se tulee tapahtumaan.
Joillekin se on uusi kaunis maailma, jossa teknologia vapauttaa meidät nykypäivän aikarajoituksista ja avaruudesta, hierarkiat murskautuvat. Toiset puolestaan näkevät yhteiskunnan, jossa työttömyys on korkea, koska robotit tekevät työn ja digitalisoinnin voitot kulminoituvat muutamille yrityksille ja yksilöille. Erityisesti sankarimme tykkää Chowdhuryn näkemyksstä, että tulevaisuudessa ihmisen tärkeimmiksi kyvyiksi nousevat kriittinen ja luova ajattelu, yhteistyökyky ja kasvuajattelu eli kyky nähdä epäonnistuminen oppimismahdollisuutena.
Tämä haastaa perinteisen koulutusjärjestelmämme, jossa on painotettu oikeiden vastausten merkitystä. Jatkossa on kenties tärkeämpää osata kysyä ja ihmetellä. "Lapsesta alkaen pitäisi edistää kilpailuhenkisyyden sijaan yhteistyökykyä ja ystävällisyyttä", Chowdhury uskoo. Ei hullumpi kehityskulku. Jos tähän ei aina jaksa uskoa, niin vapaasti voi käyttää sankarimme keinoa olla vaipumatta epätoivoon eli liikunta ja Mannerheimin, Kekkosen ja joulupukin muisteleminen. Joskus oli paremmin, nyt Amerikan presidenttinä on joku tosi-tv-tähti, meillä kai kohta H. Harkimo. Ei sentään, meillä kun presidentti-instituutio on vielä pyhä ja sellaisena se saa pysyäkin. Presidentti on maan isä ja tätä kirjoittaessa taas oikea isä.
- Christer Burman
Videokeskustelu työn ja koulutuksen tulevaisuudesta - sivulla 22
Työ tulee muuttumaan yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Myynnin ja markkinoinnin alalla nousevat asiakaspalvelun monikanavaisuus, verkosto-osaaminen sekä verkostoissa toimiminen. Myös automatisaatio, robotiikka, keinoäly sekä digitaaliset alustat kasvattavat merkitystään. Työn vaativuustaso polarisoituu vaativampien töiden muuttuessa entistä vaativammiksi. Yksi tärkeimmistä tulevaisuuden työelämän taidoista on muutoskyvykkyys eli resilienssi, jota täytyy opettaa koulussa. Tulevaisuudessa tarvitsemme laajoja tutkintoja, jotka mahdollistavat eri aloja yhdistävää osaamista.
Tulevaisuudessa oppiminen tapahtuu yhä tiiviimmin kokonaisvaltaisesti ohjatusti aidossa ympäristössä ja on aikaan ja paikkaan sitomatonta. Digitaalisten menetelmien avulla pystytään tukemaan eri vaiheissa olevia opiskelijoita. Myös opetuksen sisällöt tullaan rakentamaan niin, että ne ovat työpaikalla myös muiden työntekijöiden hyödynnettävissä. Vastavuoroisesti työpaikan resurssit avattaneen nykyistä useammin myös koulutuksen käyttöön – myös asiakkaita hyödyntäen.
Opettaja on tulevaisuudessa yhä enemmän oppimisen ohjaaja. Matalan kynnyksen verkko-ohjaus, lisätty todellisuus ja monikanavaisuus lisääntyy. Opettajan ja ohjattavan dialoginen suhde korostuu: ohjattavalla on tieto itselleen sopivasta tavasta oppia, opettaja on oppimisprosessin asiantuntija. Oppimisen asiasisältöä tuotetaan yhdessä niin, että opiskelijat rakentavat siitä itselleen merkityksellisiä kokonaisuuksia. Digitaaliset alustat yhdistävät opettajat, oppijat ja muut asiantuntijat yhteiseen ongelmanratkaisuun.
Ohjaamisen lisäksi opettajien työhön tulee tulevaisuudessa kuulumaan monikanavaisten materiaalien valmistamista sekä suunnittelutyön tai palvelujen tarjoamista yrityksille ja kuntatyönantajille. Yhä useampi opettaja työllistyy myös konsulteiksi kehittämään muiden maiden koulutusjärjestelmiä tai kouluttamaan kokoaikaisesti verkkoympäristön pilvikouluissa.
- Heini Pennanen ja Riikka Kärnä
05