Työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen alkaa varhaiskasvatuksessa
Virve Jussila, DIGIOPE-erikoistumiskoulutus, JAMK
Jouni Kangasniemen (2017, 679) mukaan ”digitaalisesta lukutaidosta ja uuden omaksumisesta on tullut tärkeä kansalaistaito”. Tänä päivänä koulunsa aloittavan koulutuspolku kestää vähintään 12 vuotta ja hänen työuransa kestää nelisenkymmentä vuotta. Tänä aikana hänen tulee Röngän (2017, 378) mukaan pystyä koulu- ja opiskelutietojen ja valmiuksien pohjalta tuottavaan työhön ja hyvään elämään. Mitä tämä edellyttää koulutukselta? Millaisia kykyjä ja millaista osaamista tulevaisuuden työelämässä menestyminen tai pärjääminen edellyttävät?
Sitran (Kilpi 2016) raportissa tulevaisuudessa tarvittavia taitoja taustoitetaan seuraavasti: omiin inhimillisiin kasvumahdollisuuksiinsa uskovat yleensä nauttivat haasteista ja uskovat yrittämisen johtavan hyvää lopputulokseen; sen sijaan omaa kykypotentiaaliaan ennalta määrättynä pitävät saattavat kokea haasteet uhkina ja pyrkivät välttämään uusia asioita ja virheitä, koska kokevat ne merkiksi omien kykyjensä rajallisuudesta. Nämä näkemyserot juontavat juurensa siitä, miten vanhemmat, opettajat ja muut ympärillä olevat ihmiset suhtautuvat yksilön onnistumisiin ja epäonnistumisiin. (Kilpi 2016, 34.) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2016, 18) varhaiskasvatus ja perusopetus kuvataan elinikäisen oppimisen perustana. Voisiko ajatella, että tulevaisuuden työelämän haasteisiin vastaaminen aloitetaan jo tämän päivän varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatuksen tehtäviin osaajia tuottavassa koulutuksessa?
Sitran uutta työtä käsittelevässä raportissa (Kilpi 2016) yhteiskunnan kollektiivinen älykkyys kuvataan riippuvaisena niistä välineistä, joilla ihmisen älykkyyttä laajennetaan. Teknologian muuttuessa myös ihminen ja se, mitä hän tekee, muuttuvat. Älykkyys nähdään kuitenkin muunakin kuin kykynä käyttää uusimpia teknologioita: älykkyyteen liittyy oleellisena osana vuorovaikutustaidot ja kyky kommunikoida ja toimia osana yhteisöä (Kilpi 2016, 34). Miten nämä seikat huomioidaan tämän päivän varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatukseen tähtäävien opiskelijoiden koulutuksessa?
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2016, 23) monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen kuvataan oleellisena osana lasten ja perheiden arkea, ihmisten välistä vuorovaikutusta sekä yhteiskunnallista osallistumista. OECD suositteli vuonna 2012 Suomen varhaiskasvatusta käsittele-vässä maaraportissa muiden maiden varhaiskasvatuksesta tehtyjen havaintojen perusteella parem-pien mahdollisuuksien tarjoamista henkilöstön ammatilliselle kehittymiselle erilaisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Esimerkkinä tällaisesta tarpeesta nostettiin esille tieto- ja viestintäteknologian käyttö varhaiskasvatuksessa. (Taguma, Litjens & Makowiecki 2012, 43.)
19
ARTIKKELI