DIGIOPE | Page 17

Työelämä oppimisympäristönä ja opettajuuden kehittäminen

Virve Jussila, DIGIOPE-erikoistumiskoulutus, JAMK

Työ alkaa ongelmista ja on arvon luomista. Oppiminen puolestaan alkaa kysymyksistä ja on tiedon tai tietämyksen tuottamista. Molempien kuvataan edellyttävän vuorovaikutusta ja sitoutumista. (Kilpi 2016, 34.)

Koulutuksen näkökulmasta tämä edellyttää vuorovaikutusta ja sitoutumista sekä opiskelijoil-ta että heidän ohjaajiltaan, niin harjoitteluiden tai työssä oppimisen ohjaajilta kuin opettajiltakin. Sosi-aalinen kynnys vuorovaikutuksen monipuolisemmin mahdollistavien välineiden käyttöön on kuitenkin korkea (ks. Kolehmainen, Mäenpää, Peltola & Ylönen 2017, 28).

Työelämässä huomio on edelleen yksilössä, vaikka maailma on verkostoituneempi kuin koskaan – tähän Sitran raportissa penätään muutosta. (Kilpi 2016, 34.) Työelämän yksilökeskeisyyden lisäksi

myös koulutuksen piirissä huomio on ensisijaisesti yksilössä niin harjoitteluiden kuin muidenkin opintojen ohjaamisessa. Kolehmaisen, Mäenpään, Peltolan ja Ylösen (2017, 17) kuvaamien ohjaustoiminnan ta-sojen osalta ryhmätason ohjaaminen jää eri syistä vähäiseksi: ohjaukseen käytettävissä olevat resurssit ovat voineet pienentyä, aikataulujen yhteensovittaminen on yksilöllisten oppimispolkujen myötä toisinaan vaikeaa, kaikki eivät syystä tai toisesta halua tai kykene sitoutumaan ryhmässä työskentelemiseen, jne.. Tämä edellyttää muutosta erityisesti työssä tapahtuvan oppimisen ohjaamisessa ja avaimet tähän ovat opettajilla.

Tulevaisuudessa työssä tapahtuvan oppimisen roolin lisääntyessä on syytä kiinnittää enemmän huo-miota siihen, mitä kukin ohjaava taho ohjaa ja miten. Jos painopiste työssä tapahtuvassa ohjaamisessa on luontevaa säilyttää yksilötason kahdenkeskisissä keskusteluissa, olisiko oppilaitoksen osalta paino-pistettä syytä siirtää enemmän vertaisryhmää hyödyntävään ohjaamiseen? Työssä tapahtuvassa oh-jaamisessa kasvokkainen ohjaus on luontevinta, mutta olisiko oppilaitoksen osalta syytä vahvistaa verkko-ohjauksen roolia sekä yksilö- että ryhmätasolla?

Lähteet:

Kilpi, E. (toim.) 2016. Perspectives on new work. Exploring emerging conceptualizations. Sitra Studies 114.

Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. 2017.

Ohjausprosessit ja toimintatavat verkko-ohjauksessa. Teoksessa T. Guttorm, T. Hakkarainen, A. Kolehmainen, K. Mäenpää, S. Peltola & H. Ylö-nen (toim.) Verkko-ohjaaja.

Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePOOKI 38/2017. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut, 16-41.

Kuva: Sayan Nath – ”The clear water of Dawki”

16

ARTIKKELI